Muuttoon valmistautuminen on alkanut!

Tähän tekstiin palaan noin vuoden päästä. En ehkä juuri sillä hetkellä, kun muuttomiesten saapumiseen on aikaa seitsemän tuntia ja me MikkoMikon kanssa koko yö vielä siivotaan ja järjestellään kamoja jotka otetaan mukaan itse, jotka heitetään roskiin, jotka viedään kirpparille, jotka myydään. Vaan ehkä sitten kun olemme siinä laivassa ja pyyhimme hikeä otsalta, että no nyt ei millekään enää voi mitään, tuijotetaan viikko merta.

Mutta palaan tähän tekstiin siis siksi, että olen nyt jo noin kuukausi sitten aloittanut toitottamaan että muuttosiivous on käynnistynyt. Että muuttoon on vielä noin 60 kuukautta (siihen oli siinä vaiheessa kun aloitin), että jos siivoaa edes hyllyn viikossa, niin on sitten ensi kesänä jo aika hyvässä vauhdissa. Projekti käynnistyi yhdestä kulmakaapista, josta nostin pois sekalaisia rojuja joka eivät sinne kuuluneet. (En keksinyt mihin ne kuuluvat, joten vein ne kellariin.)

Perjantaina, kun satoi vettä ja Amaliakin nukkui toista tuntia päivällä (yleensä siis korkeintaan puoli tuntia), siivosin sen vaatekaapin jonne viedään sen toisen kauden vaatteet ja kaikki ne joita ei koskaan pidetä. Sain kaapin järjestykseen, ja karsittua sieltä noin neljäsosan sellaisia jotka on laitettavia kiertoon tai roskiin. (En jaksanut viedä edes niitä roskikseen meneviä roskiin, joten jätin ne yhdelle hyllylle.)

Siivosin kirjahyllystä ison paperikassillisen kirjoja, joita en ajatellut muuttaa Suomeen. Sen projektin jäljiltä olohuoneen pöydällä ajelehtii nyt hyllystä löytyneitä epämäärisiä cd-levyjä ja muutamia dvd-levyjä, ja ne hyllystä karsitut kirjat ovat lattialla siinä kassissa. Onneksi yksi ystävä ratsasi kirjakassin ja vein niistä suurimman osan, joten joistain olemme oikeasti päässeet jo eroon.

Lisäksi olen uhonnut että nyt tänne ei enää kanneta lisää tavaraa, vaan tavara laitetaan virtaamaan ovesta ulos. Tällä viikolla olen tilannut netistä kaksi kirjaa ja MikkoMikko osti mulle Kindlen ja oilemme tutkineet matkarattaiden ominaisuuksia. Ovesta on ulos viety pussillinen keittiöjätettä.

Olen lisäksi kuullut yhdeltä täältä muuttavalta kollegalta, että muuttofirma kannattaa valita ajoissa eikä noin kolme viikkoa ennen muuttoa. Olen painanut tämän mieleeni. (Ja palaan manaamaan tätäkin sitten vuoden päästä.)

Hetsku, joka ei nyt manaa mitään vaan vaihtaa vaipan.

Noin 385 päivää

Virallista Amerikassa asumumista on jäljellä noin 385 päivää. Siitä noin puolet olen vanhempainvapaalla ja toisen puolikkaan töissä. Tuo vanhempainvapaus ei valitettavasti ulotu MikkoMikkoon millään lailla, joten yhteistä matkusteluvapaata meillä on melko vähän. Onneksi minulla kuitenkin vielä lomia käyttämättä kun töihin palaan.

Tarkastelin juuri vajaa kaksi vuotta sitten tehtyä listaa paikoista jotka haluaisin nähdä ennen Suomeen paluuta. Tässä se päivitettynä:

- Alaskan risteily, ykköstoivematka edelleen, ehkä touko-kesäkuussa 2014
- Yellowstonen kansallispuisto, taitaa jäädä ajanpuutteen vuoksi
- Ajelu Amerikan halki, taitaa jäädä yllämainitusta syystä
- Las Vegas ja Grand Canyon, nämä edelleen toteutettavien listalla, ei niinkään tuo Vegas kuin kanjonit
- New Orleans,  nähty. Mukava kaupunki, ehdottomasti, mutta ei päihittänyt New Yorkia maagisimmat amerikkalaiset kaupungit -kisassa. Kiertueeseen kuului myös mm. Pascagoula ja Pensacola Beach.
- Texas (Dallas?), ei ole suunnitelmissa toteuttaa, vaikka kiva olisikin
- Toronto ja Niagaran putokset, suunnitelmana käydä ajomatkalla syksyllä
- Ajelu länsirannikkoa Seattlesta alas Los Angelesiin via San Francisco, toteutettu Seattlesta San Franciscoon asti, Los Angeleskin suunnitelmissa piakkoin kun sinne saadaan kohdeihminen
- Keski-länsi, kierros kuudessa osavaltiossa tehty viime marraskuussa, mutta sekin on jäänyt näköjään bloggaamatta
- Karibia, ehkä sekin risteillen? Vieläkin toiveissa mutta ei suunnitelmaa
- Grönlanti, ehkä Islannin kautta? Kunpa mentäisiinkin, mutta tämän taidan nyt vain unohtaa.

Aiemman listan yhteydessä mainittu suunnitelma palata Suomeen rahtilaivalla pätee yhä. Tosin rahtilaiva vaihtunee risteilyalukseen, sillä luulisin (en ole tarkemmin tutkinut varustelutasoa) että yksivuotiaan kanssa on kivempi mennä täysin varustellussa laivassa. Tämä voisi olla yksi vaihtoehto, mutta kuulostaa vähän ökyltä. Mutta ehkä kerran elämässä vaikka ökyillen, jos arkisempaa risteilyä ei löydy.

Kun (jos?) vuoden päästä Suomeen palaan, tulee kuluneeksi seitsemän vuotta siitä kun reissuun lähdin. Ajattelimme Laurakaisan kanssa että junalla on parempi mennä Moskovaan, hitaasti, että ajatus ehtii mukaan. Siksi tuntuukin sopivalta ajatukselta palata laivalla, vielä hitaammin. Olisi outoa ottaa taksi Dullesin kentälle ja noin 12 tuntia myöhemmin tömähtää Helsinki-Vantaalle ja huomata että kas, olen palannut. Kyllä seitsemän vuotta tarvitsee ainakin seitsemän päivää takaisin matkustamiseen.

Hetsku, jonka yo. listalta puuttuu vielä matka Suomeen, ja siihen onkin enää alle kaksi viikkoa!