25.4.09

Kuinka monta travelleria tarvitaan vaihtamaan kattolamppu?

Ei siinä travellerit juurikaan auta. Niillä on mukana kaksi iPodia, kaksi järjestelmäkameraa, kameran kolmijalka, miniläppäri, muoviastiasto kolmelle sekä neljä rinkallista, kaksi repullista, yksi kameralaukullinen ja kaksi käsilaukullista muuta varustetta, mutta ei niillä sentään kattolamppuja varalla ole.

Matkamiehet ovat saapuneet Siperiaan saamaan opetuksia. Gobi opetti meille sen että jos on paljain käsin laittanut lantaa kaminaan, ei sen jälkeen samoilla käsillä kannata laittaa sipsejä suuhun. Mikkomikko arveli nimittäin kuumeisen ja heikon olonsa syyksi joko lavantautia mutta ainakin huoletonta hygieniaa.

Olemme viisiviikkoisen loman ja neliviikkoisen 30-vuotissynttärimatkan viimeisellä viikolla. Olemme matkustaneet viidellä lipulla Hongkongista Shenzhenin, Fuzhoun, Pekingin ja Ulan Batorin (ja Gobin!) kautta Irkutskiin. "Haluaisimme nähdä vielä yhden kaupungin Siperiassa", selitin lipputoimiston tätille tänään, mutta taivumme kuitenkin Mikkomikon heikohkon olon ja toisaalta mukavamman matkustusaikataulun vuoksi porahaltamaan suoraan Irkutskista Moskovaan. Lähtö maanantaina iltapäivällä paikallista aikaa, perillä vappuaattona klo 17.30. Kolme päivää, kolme yötä ja kolmikymppiset junassa.

HetsQ, jonka pitää nauttia lopuista kaksikymppisyyden päivistä kun vielä voi, joten kuvienkäsittelyyn, oikolukuun ja harkittuihin ajatuksiin ei ole nyt aikaa.

22.4.09

Lammasta vaan ei hammasta purren

Gobi on koettu eika se meita pahasti koetellut. Kuusi paivaa suihkutta autiomaassa lammasriisia syoden ja pakkasessa nukkuen on mukavampaa kuin milta se ehka akkiseltaan kuulostaa. Raportoin reissusta enemman ja toivottavasti kuvien kera piakkoin, nyt vain pikainen Elossa! -tervehdys taalta ulanbatorilaisesta internet-kahvilasta.

HetsQ, joka kiittaa viela kerran kaikkia onnitteluista.

16.4.09

Toivottavasti, toivottavasti, valitettavasti, kuitenkin

Mongoliassa tuntuu enemmän Mongolialta kuin Kiinassa Kiinalta. Ulan Bator on kiinnostava, sympaattinen ja haisee poltetulta hiileltä. Ei uskoisi että täällä asuu tuplasti Helsingin verran asukkaita.

Rukkasimme tänään matka-aikataulua siten että Pekingissä vietetystä saikusta huolimatta ehdimme viettää kuusi päivää Gobin autiomaassa. En tiedä vielä mitä se oikeasti tarkoittaa, mutta ainakin sitä että istumme autossa viidestä yhdeksään tuntia päivässä, ihastelemme luontoa ja taivasta, nukumme jurtassa ja ruokailemme paikallisten kanssa emmekä käy suihkussa vaan kyykkytarpeilla jonkun toisen vahtiessa etteivät ihmisen kakkaa syövät koirat tule liian lähelle.

NYT se seikkailu alkaa, totesimme lounaalla vielä kohtuullisen tutunoloista ruokaa mutustellessamme. Mutta ei kannata olla kauhean vaikuttunut. Olemme ihan lälläreitä. Hostellituttavat ovat olleet seitsemän kuukautta reissussa tai vapaaehtoistyössä Kamputseassa tai laittomasti Tiibetissä. Meidän reissu on ihan laspalmasia.

HetsQ is engaged and I don't mean busy.

14.4.09

Last night in Beijing

Kuumeet ovat laskeneet ja purjeet on taas nostettu. Huomenna aamulla jatkamme kohti Mongoliaa ja Ulan Batoria. 30 tuntia tuumailua junassa. Paikan päällä neuvottelemme meille mieleisen kierroksen Gobin autiomaahan.

Kiinassa olen koko ajan unohtanut olevani Kiinassa. Jos minut olisi herätetty keskellä yötä ja kysytty maata tai valuuttaa, olisin todennäköisesti osannut määritellä vain jälkimmäisen. En tiedä millaiselta Kiinassa kuuluisi tuntua, mutta nyt ei ainakaan tunnu kiinamaiselta. Kiina on tietysti niin iso maa ettei sitä vajaassa kahdessa viikossa ja kolmella kaupungilla (tai kahdella kaupungilla ja yhdellä erityishallintoalueella) haltuun otetakaan, mutta silti. Tuntuu feikiltä. Ehkä se toisaalta on hyvin kiinamaista?

HetsQ, jonka päässä ei juuri nyt ole muuta tärkeää sanaa. Paitsi pari kiinalaista.

11.4.09

Pekingissä lääkäriin, hur-hur

Suunnitelmat ovat muuttuneet. Emme suunnitelleet sairastavamme kuumetauteja tällä reissulla vaan korkeintaan kunnon traveller-tauteja (ripulia, auringonpolttamia tai hiertymiä), mutta toisin kävi. Elina tutustui pekingiläiseen Beijing Vista -klinikkaan eilen +38,5c:n kuumeessa (ilmeisesti A-virus eikä Japanin aivokuume), mä mittasin eilen illalla kahdeksantuntisen Peking-ravailun jälkeen asteen pienemmän tuloksen.

Siispä emme lähteneet alkuperäisen suunnitelman mukaisesti tänään aamujunalla Mongoliaan ja viikon reissulle Gobin autiomaahan, vaan jäimme parantamaan oloamme Etiopiaan matkustaneen kollegan kotiin Pekingiin. Jos kukaan ei sairastu lisää ja Elinan olo kohenee, jatkamme matkaa keskiviikkona.

Koska blogin päivittäminen ei ole onnistunut läheskään joka päivä niin kuin ennen matkaa suunnittelin ja tapahtumia on niin paljon ettei kronologisesta matkakertomuksesta tulisi enää mitään, siirryn aakkoselliseen juttukerrontaan. Enkä siinäkään etene järjestyksessä, vaan kerron asioita reissustamme aina kun jotain mieleen juolahtaa.

Hakulinen aloittakoon sarjan. Hakulinen on kuusikymppinen suomalaismies jonka luokse Fuzhouhun matkustimme yöbussilla Hongkongista. Hakulinen on Sakan tuttu Mikkelistä, asunut seitsemän vuotta Kiinassa, puhuu kiinaa sujuvasti ja tarjosi meille opastetun kierroksen sellaiseen Kiinaan johon emme olisi varmastikaan itse löytäneet. Hänen kauttaan saimme myös toistaiseksi ainoan kontaktin paikalliseen asukkaaseen. Jasmin auttoi siinä mihin Hakulinen ei itse ehtinyt: vahti supermarketissaa ettemme osta liian kalliita elintarvikkeita, mäkätti virkalijoille pankissa kun rahan vaihtaminen kesti liian kauan tai ripitti jos kahvia sekoitti paidan helmaan putsatulla veitsellä. Emo, siis.

Tsingtao on kiinalainen mieto olut, jota olemme ryystäneet melkein joka päivä. Se on meidän kiinankielessämme myös yleisnimitys mille tahansa oluelle, ja se ymmäretään paikassa kuin paikassa, niissäkin missä ruokalistat ovat vain kiinaksi eikä kukaan puhu englantia. Tsingtao on myös hyvä hintatason mittari. Fuzhoussa 0,6 litran pullo Tsingtaoa maksoi 5-10 RMB eli rämpylää, eli yleensä alle euron. Eilen paikallisessa yökerhossa piipahtaneet pojat kertoivat aamulla meille toipilaille miten öky paikka se Suzie Wong olikaan: 0,33l tölkki Tsingtaoa 40 rämpylää. Suomen hinnoissa, siis.

HetsQ, joka menee nyt taas vaihteeksi mittaamaan kuumetta vaikkei se sillä pois menekään.

8.4.09

Jo Peksussa, viikko reissua takana

Olemme saapuneet tuhansien tarinoiden kautta tänään yöjunalla Pekingiin ja ainakin kolmella tarinalla majapaikkaan eli Mirja-kollegan kotiin. Kunhan ajatukset järjestäytyy ja saan taas pitkähkön tietokone- ja internet-vuoron, kerron lisää.

Ensin täytyy saada kuitenkin kahvia ja mielellään jotain syötävääkin.

HetsQ, joka palaa asiaan.

3.4.09

Hongkongin vehkeet

Tänään Hongkongissa on pääasiassa vehkeilty. Laskimme että Helsinki-Vantaalta lähtien olemme kulkeneet lentokoneella, taksilla, kaksikerrosratikalla, Victoria's Peakin erikoisratikalla, metrolla, cable carilla (eli kaapeliautolla eli sellaisella hiihtohissikopilla), bussilla ja lautalla. Haikailemme vielä ainakin helikopterin, zeppeliinin ja rullakenkien perään. Huomenna tosin varmaan joudumme tyytymään yöbussiin kun pyrimme kohti Fuzhouta.

Minä olen kiivaasti yllyttänyt matkakumppaneita keskusteluun siitä miten paljon tulisi oikeita kiinankielisiä sanoja jos vaan suoltaisi kiinaa (mitä tahansa murretta) matkivalla aksentilla mitä sattuu. Minä olen varma että helposti ja runsaasti, matkakumppanit sitä mieltä että korkeintaan jotain kirosanoja. Emme ole vielä tehneet tarpeeksi syvää tuttavuutta paikallisten kanssa että voisin testata.

Kiinassa, tai ainakin täällä Hongkongissa, varoitetaan ja huomautetaan joka paikassa ja kaikesta. Älä vedä hätäjarrusta, älä nojaa oveen, anna paikka sellaista tarvitsevalle, don't drink and drive, älä syö tai juo metrossa, keep your noise level down, keep air fresh ja niin edelleen. Ja kahvimukikin huomautti Caution I am hot.

Hongkongissa ei ole sen sijaan vielä liian kuuma ollut. Kaljupäät kuitenkin tarkenee. Ja Mikkomikko voitti Suuren tuhlauskilpailun tämän päivän osuuden noin kolmesadan euron kameranosaostoksilla. Mä en jäänyt viimeiseksi, sillä sijoitin neljään tiikerinpäähakaneulaan euron.

HetsQ, joka selittää sekavuuttaan huonosti nukutuilla öillä.

2.4.09

Hongkong: tulin tänne

Matkapäivänä numero 2 laskeuduimme sumuiseen Hongkongiin hysteerisen väsyneenä Suomen aikaan klo 2.30, paikallista aikaa klo 7.30. Nyt kello on 15.30 ja unta on takana viimeisen vuorokauden ajalta vajaa tunti, mutta suihkun jua hampaiden pesun jäljiltä olo on varsin kohtuullinen.

Saka ja Elina lunastivat lunauksensa "Pekingissä heti parturiin ja kaikki hiukset pois hur-hur" melkein täydellisesti: neljän tunnin honkkailun jälkeen Sakasta tuli kalju ja Elinalla on 12 millin siili. Me Mikkomikon kanssa tyydyimme vain tallentamaan tapahtumaa.

Nyt järjestäydymme Wang Fath hostellissa ja surffaamme Mikkomikon miniläppärillä. Kohta kaupungille.

T'äällä kaikki okei.

HetsQ, hongkongilainen yhdeksättä tuntia.