Siitä asti kun mulle tänään kello 9 soitettiin, että tänään voin lähteä, on päässä soinut Jonna Tervomaa:
"Ja matkalla näin meitä laulattaa
Taivaaseen kiltit pääsee
Tuhmat tytöt minne vaan [myös Moskovaan!]
Ja kerrotaan pian meistä legendaa
Kaksi karkaa, niinkuin varkaat
Jäämme heitä kaipaamaan."
Hyvillä fiiliksillä.
"Onnellista matkaa, pian kai tavataan."
Hetsku, kuuden tunnin päästä junassa.
31.7.07
30.7.07
Ylpeys käy lankeamuksen edellä
Vanha kansa tietää, mutta uusikin kansa tietää. Kokemuksesta, jos ei muista vanhoja hokemia.
Olimme muuttoapurini Ennion kanssa lauantaina suunnattoman tehokkaita. Koska pakettiauto oli lainassa vain kolme tuntia, aloin kantamaan Vantaalle säilöön meneviä rojujani hyvissä ajoin pihalle. Kun Ennio saapui paikalle, saimme puolessa tunnissa kamat autoon. Kirjahyllyn, sängyn, kirjoituspöydän, roskalavalta löydetyn tuolin, sen oven taakse jääneen silityslaudan ja paljon muutakin. Lähdimme kaasuttelemaan tyytyväisenä Vantaalle. Tyhjennyskin onnistui nopeasti. Kehuimme toinen toisiamme ja muuttotiimiämme, ja joimme päälle vielä kaffet.
Sitten tuuli kai kääntyi. Lähdimme takaisin liian myöhään. Auto piti palauttaa kahteen mennessä, joten mun piti jäädä matkan varrelle ja jatkaa matkaa julkisilla. Tietenkin oli kiire, sillä seuraava asukas odotti jo kotitalon pihalla maksullisten kantomiehien kanssa avaimia. Ratikkaa ei noin vartin odottelunkaan jälkeenkään kuulunut, ja lopulta pysäkillä odottanut kanssakansalainen ilmoitti, ettei sieltä ole puoleen tuntiin tullut ainuttakaan vehjettä. Siispä taksiin.
Taksiakin piti odottaa aika kauan. Kun lopulta pääsin talon pihaan, olin suunnattoman helpottunut. Muuttokeikka on ohi! Pääsin siinä seuraavalle asukkaallekin livauttamaan, että "läl läl lää, mun kamat onkin kaikki kannettu pois". Avasin rappukäytävän oven, ja kas! Pari laatikkoa kukkia, muovikassillinen hilloa ja pari muutakin pussukkaa ja nyssykkää odottaa mua rappukäytävässä. Tehokkaat muuttomiehet ovat olleet turhankin ripeitä. Siispä tilataan taas taksi.
Nyt kaikki kamat on kuitenkin suurinpiirtein siellä, missä pitääkin. Huomenna vois periaatteessa hypätä junaan. Katsotaan miten käytännössä.
Kiitos vielä muuttoapulaisille: firman pojille, Anskulle ja Taikalle, Eerolle, Enniolle ja Äitille. Ja sille taksikuskille.
Hetsku, joka nöyränä yrittää muistaa olla lällättämättä.
Olimme muuttoapurini Ennion kanssa lauantaina suunnattoman tehokkaita. Koska pakettiauto oli lainassa vain kolme tuntia, aloin kantamaan Vantaalle säilöön meneviä rojujani hyvissä ajoin pihalle. Kun Ennio saapui paikalle, saimme puolessa tunnissa kamat autoon. Kirjahyllyn, sängyn, kirjoituspöydän, roskalavalta löydetyn tuolin, sen oven taakse jääneen silityslaudan ja paljon muutakin. Lähdimme kaasuttelemaan tyytyväisenä Vantaalle. Tyhjennyskin onnistui nopeasti. Kehuimme toinen toisiamme ja muuttotiimiämme, ja joimme päälle vielä kaffet.
Sitten tuuli kai kääntyi. Lähdimme takaisin liian myöhään. Auto piti palauttaa kahteen mennessä, joten mun piti jäädä matkan varrelle ja jatkaa matkaa julkisilla. Tietenkin oli kiire, sillä seuraava asukas odotti jo kotitalon pihalla maksullisten kantomiehien kanssa avaimia. Ratikkaa ei noin vartin odottelunkaan jälkeenkään kuulunut, ja lopulta pysäkillä odottanut kanssakansalainen ilmoitti, ettei sieltä ole puoleen tuntiin tullut ainuttakaan vehjettä. Siispä taksiin.
Taksiakin piti odottaa aika kauan. Kun lopulta pääsin talon pihaan, olin suunnattoman helpottunut. Muuttokeikka on ohi! Pääsin siinä seuraavalle asukkaallekin livauttamaan, että "läl läl lää, mun kamat onkin kaikki kannettu pois". Avasin rappukäytävän oven, ja kas! Pari laatikkoa kukkia, muovikassillinen hilloa ja pari muutakin pussukkaa ja nyssykkää odottaa mua rappukäytävässä. Tehokkaat muuttomiehet ovat olleet turhankin ripeitä. Siispä tilataan taas taksi.
Nyt kaikki kamat on kuitenkin suurinpiirtein siellä, missä pitääkin. Huomenna vois periaatteessa hypätä junaan. Katsotaan miten käytännössä.
Kiitos vielä muuttoapulaisille: firman pojille, Anskulle ja Taikalle, Eerolle, Enniolle ja Äitille. Ja sille taksikuskille.
Hetsku, joka nöyränä yrittää muistaa olla lällättämättä.
27.7.07
Bye bye baby!
Aika monet läksiäiset ja viimeisen kerran näkemiset on jo suoritettu. Huomenna lauantaina vielä ainakin yhdet.
Muistetaan kaikki silti etten ole vaihtamassa maailmaa, vain asuinpaikkakuntaa ja vähän maatakin. Ei haikailuja ja huokailuja, vaan moro terve hei!
En ole aikonut (joitakin poikkeuksia ehkä lukuun ottamatta) ketään unohtaa. Vaikka joskus kuluisi päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia niin ettette ole sähköpostin to-kentässä tai kännykän soitetuimmat-listalla, niin en ole silti unohtanut. Joskus voi olla oikeesti kiire, leikisti kiire tai muuten vaan niin saamaton olo ettei pysty. Silloin juuri yritän pinnistellä kaikki voimani kokoon ja näppäillä viestini tähän kuulumisradiooni. Pysykää siis taajudella!
Käydessänne jättäkää omat kommenttinne tai muuten ei tuo pukki lahjoja!
Hetsku, tänään täältä tähän.
PS. Kielipoliisit vaivautukoot, mutta älkööt olko liian ankaria, pliiiiiis. Aina ei pysty siihenkään.
Muistetaan kaikki silti etten ole vaihtamassa maailmaa, vain asuinpaikkakuntaa ja vähän maatakin. Ei haikailuja ja huokailuja, vaan moro terve hei!
En ole aikonut (joitakin poikkeuksia ehkä lukuun ottamatta) ketään unohtaa. Vaikka joskus kuluisi päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia niin ettette ole sähköpostin to-kentässä tai kännykän soitetuimmat-listalla, niin en ole silti unohtanut. Joskus voi olla oikeesti kiire, leikisti kiire tai muuten vaan niin saamaton olo ettei pysty. Silloin juuri yritän pinnistellä kaikki voimani kokoon ja näppäillä viestini tähän kuulumisradiooni. Pysykää siis taajudella!
Käydessänne jättäkää omat kommenttinne tai muuten ei tuo pukki lahjoja!
Hetsku, tänään täältä tähän.
PS. Kielipoliisit vaivautukoot, mutta älkööt olko liian ankaria, pliiiiiis. Aina ei pysty siihenkään.
25.7.07
Kenenkäs tyttöjä sitä ollaan?
Olen asunut syntymäpaikkani vaikutuspiirin ulkopuolella tasan 12 vuotta. Siellä vaikutuspiirillä multa usein kysyttiin kenen tyttö oon. Kysymyksenhän voi aikuisiällä tietenkin ymmärtää myös toisessa merkityksessä, mutta 11-vuotiaalta tivattiin - onneks - vanhempien (eikä poikaystävän) nimiä.
Vuosikausiin en ole tuota kysymystä kuullut, en minulle tai muillekaan esitettynä. Eikö sitä enää kysytä, vai onko esimerkiksi Helsinki-metropoli liian iso moiselle lausahdukselle? "Emmä niitä tunne kuitenkaan!"
Alan tulla siihen (korkeaan) ikään, että saatan sanoa jollekin metrinmitalle että "viimeks kun nähtiin niin olit näiiin pieni", mistä metrinmitta yleensä vaivautuu. Mukavimman minulle osoitetun vastaavan kommentin esitti setäni vaimo Lea, joka 14-vuotiaalle Hetskulle sanoi että "viimeks kun kävit sulta jäi tänne potta!". Kun sen hyvin vielä 28-vuotiaanakin muistan, niin ymmärrän että täytyy minunkin skarpata vastaavissa tilanteissa.
Hetsku, jonka potta on vieläkin siellä jossain.
Vuosikausiin en ole tuota kysymystä kuullut, en minulle tai muillekaan esitettynä. Eikö sitä enää kysytä, vai onko esimerkiksi Helsinki-metropoli liian iso moiselle lausahdukselle? "Emmä niitä tunne kuitenkaan!"
Alan tulla siihen (korkeaan) ikään, että saatan sanoa jollekin metrinmitalle että "viimeks kun nähtiin niin olit näiiin pieni", mistä metrinmitta yleensä vaivautuu. Mukavimman minulle osoitetun vastaavan kommentin esitti setäni vaimo Lea, joka 14-vuotiaalle Hetskulle sanoi että "viimeks kun kävit sulta jäi tänne potta!". Kun sen hyvin vielä 28-vuotiaanakin muistan, niin ymmärrän että täytyy minunkin skarpata vastaavissa tilanteissa.
Hetsku, jonka potta on vieläkin siellä jossain.
Kotona kaikuu
Muuttomiehet teki mun viidestä kuutiometristä siistejä laatikoita 2,5 tunnissa. Sinä aikana tein huomiota muuttamisesta:
- Vaikka muuttaisi ulkomaille, ei tavaroita tule sortattua huolella kuukausia ennen muuttoa. Viimeisen illan ihme onneksi toteutui tässäkin tapauksessa.
- Muuttaminen ärsyttää, vaikka pakkaamisen tekisi joku muu. Se ei siis ole pahinta muutosssa.
- Miehet ovat hyviä ja nopeita astioiden pakkaajia ilmeisesti silloin, kun eivät pakkaa omiaan vaan tekevät sitä työkseen.
- Aina jotain hukkuu, hajoaa tai unohtuu. Nyt astianpakkaajan kanssa keskustellut apulaiseni unohti huomauttaa pakkaajalle, ettei kahta juomalaseiksi tarkoitettua säilykepurkkia tarvitse pakata mukaan. Ja silituslauta jäi oven taakse.
Hetsku, koti ja pää tyhjää täynnä
24.7.07
Shopping and...shopping.
Seitsemän tuntia. 1500e (sis. alv 22%) Giganttiin ja 1350e + 149e (sis. alv 22%) KodinYkköseen. Pesukone, telkkari, stereot, mikroaaltouuni, ompelukone, petauspatja, kaks peittoa, neljä tyynyä, lokerikko, 36 Teema-lautasta, 12 Aino Aalto -lasia, 8 Hackmannin haarukkaa, veistä, lusikkaa ja lusikkaa ja niin edelleen. Kaikki tarpeellista ja hyödyllistä, vaikka olen toki sitä mieltä että ilman kaikkea tuotakin olisin voinut elää. Moskovassakin.
Reiskat yhdeksän tuntia muuttomiesten saapumiseen. Paljon työtä, vähän unta.
Hetsku, onneks just nyt ilman koko päivän vaaninutta päänsärkyä.
Reiskat yhdeksän tuntia muuttomiesten saapumiseen. Paljon työtä, vähän unta.
Hetsku, onneks just nyt ilman koko päivän vaaninutta päänsärkyä.
23.7.07
Arkiston aarteita
Hehee, sain ensimmäisen blogiviritelmäni kiinni olemassaolosta, vaikka muuta luulin! Kirjoitin marraskuussa 2006 viisi kertaa viikon sisällä. Poltin itseni näköjään loppuun liian kiivaalla tahdilla! Tuo blogi jääköön arkistoon, kunnes ilman ruokintaa joskus kuolee. Tai muumioituu.
Hetsku, joka kuulee jostain kysymyksen "bittiarkiston kaiveluunko just nyt oli paras hetki?!". Päättelen, että kysymys on retorinen, eikä mun näin ollen tartte vastata.
Hetsku, joka kuulee jostain kysymyksen "bittiarkiston kaiveluunko just nyt oli paras hetki?!". Päättelen, että kysymys on retorinen, eikä mun näin ollen tartte vastata.
Laiska on tahti
Ei ole kovin kovasti tullut bloggailtua, eikä juuri baggailtuakaan. Pakko kiihdyttää vauhtia.
Hmm. Reilu viikko, eli seitsemän päivää ja noin 18 tuntia sikäli kun osaan tässä pölyn ja kaaoksen keskellä ajatella. Laurakaisan Siperian halkomista seuratessani aloin lukea myös hänen Tornikamarinsa tapahtumia . Tsekkasin Lauruskan kirjalliset muuttovinkit. Hyvin on tullut noudatettua ainakin ohjetta siitä, että viimeisenä viikonloppuna ennen muuttoa haahuillaan muualla kuin kotona.
Tähän mennessä olen siirtänyt sohvan nurkkaan ja päättänyt kerätä sen ympärille moskovoituvat tavarat. Piste siitä. Olen ostanut noin 200 eurolla liinavaatteita. Olen käynyt Krunikassa olevan kirjahyllyn läpi [Vantaalla on toinen!] ja valinnut kirjat joiden kanssa mulle koittaa pian reilun tuhannen kilometrin ero [kuinka pitkä on linnun tie Helsingistä Moskovaan, ja lentääkö ne sitä väliä koskaan?]. Kolme pistettä kasassa. Jos annan itselleni pisteitä noin pienistä suorituksista, niin pisteitä on tulossa vielä noin 87. Ja aikaa on....
Nyt muutttomiesten tuloon on noin 33 ja puoli tuntia. Siitä Virallisen Nukkumissäännön mukaan menisi 16 tuntia nukkumiseen. Sen lisäksi huomenna suoritetaan tehtäväryhmä nro 4 eli täydentävä shoppailu, johon toiveajattalijankin arvion mukaan kuluu ainakin viisi tuntia (ostoslistaa ei ole tietenkään vielä tehty, mutta ostettava on ainakin pesukone, ompelukone, petauspatja ja elämä).
Jos muista elintoiminnoista ja tarpeista suoriutuu parissa tunnissa, niin pakkailuun ja tavaroiden erotteluun olisi noin kymmenen tuntia aikaa. "Onhan tässä vielä aikaa", huudahtaa Hetsku, ja kaiku vastaa "...ja tehtävää!".
Täytyy ajatella jotain muuta. Esimerkiksi tulevia bändejäni. Olen noin vuodesta 1996 mukavan sanan tai parin kuultuani päättänyt antaa tulevalle bändilleni kysyisen sanan tai parin nimeksi. Aika monta nimeä on jo unohtunut, yhtään bändiä ei ole perustettu. Viimeisin nimilöydös on Paha tatti, joka arvioni mukaan soittaa punkkia. Ekan levyn nimi on "Kilometri, vittu, Asolaan", ja äiti lupasi kirjoittaa levylle kappaleen Lentokone istuu.
Hetsku, bändikavereita etsimässä.
Hmm. Reilu viikko, eli seitsemän päivää ja noin 18 tuntia sikäli kun osaan tässä pölyn ja kaaoksen keskellä ajatella. Laurakaisan Siperian halkomista seuratessani aloin lukea myös hänen Tornikamarinsa tapahtumia . Tsekkasin Lauruskan kirjalliset muuttovinkit. Hyvin on tullut noudatettua ainakin ohjetta siitä, että viimeisenä viikonloppuna ennen muuttoa haahuillaan muualla kuin kotona.
Tähän mennessä olen siirtänyt sohvan nurkkaan ja päättänyt kerätä sen ympärille moskovoituvat tavarat. Piste siitä. Olen ostanut noin 200 eurolla liinavaatteita. Olen käynyt Krunikassa olevan kirjahyllyn läpi [Vantaalla on toinen!] ja valinnut kirjat joiden kanssa mulle koittaa pian reilun tuhannen kilometrin ero [kuinka pitkä on linnun tie Helsingistä Moskovaan, ja lentääkö ne sitä väliä koskaan?]. Kolme pistettä kasassa. Jos annan itselleni pisteitä noin pienistä suorituksista, niin pisteitä on tulossa vielä noin 87. Ja aikaa on....
Nyt muutttomiesten tuloon on noin 33 ja puoli tuntia. Siitä Virallisen Nukkumissäännön mukaan menisi 16 tuntia nukkumiseen. Sen lisäksi huomenna suoritetaan tehtäväryhmä nro 4 eli täydentävä shoppailu, johon toiveajattalijankin arvion mukaan kuluu ainakin viisi tuntia (ostoslistaa ei ole tietenkään vielä tehty, mutta ostettava on ainakin pesukone, ompelukone, petauspatja ja elämä).
Jos muista elintoiminnoista ja tarpeista suoriutuu parissa tunnissa, niin pakkailuun ja tavaroiden erotteluun olisi noin kymmenen tuntia aikaa. "Onhan tässä vielä aikaa", huudahtaa Hetsku, ja kaiku vastaa "...ja tehtävää!".
Täytyy ajatella jotain muuta. Esimerkiksi tulevia bändejäni. Olen noin vuodesta 1996 mukavan sanan tai parin kuultuani päättänyt antaa tulevalle bändilleni kysyisen sanan tai parin nimeksi. Aika monta nimeä on jo unohtunut, yhtään bändiä ei ole perustettu. Viimeisin nimilöydös on Paha tatti, joka arvioni mukaan soittaa punkkia. Ekan levyn nimi on "Kilometri, vittu, Asolaan", ja äiti lupasi kirjoittaa levylle kappaleen Lentokone istuu.
Hetsku, bändikavereita etsimässä.
18.7.07
Vielä on kesää jäljellä
Ihan kesältä tuntuu. Eilen Senaatintorin portailla, Espalla, Teatterin terassilla, Nepskussa Ratakadulla ja Kesä-Kino Engelissä katsomassa Kiss me deadlyä. Männä-viikonloppu mökäfestareilla Mikkelissä sateessa ja välillä pilvipoudassa.
Nyt kotona auringon paistaessa Helsinkiä. Paljon tehtävää, vähän ajatuksia siitä, miten ne tekis. Pääryhmiin jaoteltuina edessä on 1. Moskovaan muutettavien tavaroiden määrittely, 2. äitille tai kierrätykseen vietävien tavaroiden erottelu ja niiden kuljetuksen järjestäminen, 3. mukana matkaavien tavaroiden kompakti pakkaaminen sekä 4. ensimmäiseen että viimeiseen tehtäväkokonaisuuteen kuuluvat lisähankinnat. Ja tietty 5. kokonaisuus nimeltä kaikki muu, joka ei sekään ole pieni rykäisy.
Asiasta toiseen: eilen Kaisan kanssa pohdimme, että kumina on todiste saatanan läsnäolosta, ja Saatanan kätyrien työtä on se, että kuminaa tyrkätään milloin mihinkin. Mitäs sodista, nälänhädästä tai ympäristötuhosta: kuka keksii laittaa hyvinvoinnin keskellä kasvaneen lomalaiseen ökysalaattiin kuminaa?!!
Hetsku, joka kysyy vaan!
Nyt kotona auringon paistaessa Helsinkiä. Paljon tehtävää, vähän ajatuksia siitä, miten ne tekis. Pääryhmiin jaoteltuina edessä on 1. Moskovaan muutettavien tavaroiden määrittely, 2. äitille tai kierrätykseen vietävien tavaroiden erottelu ja niiden kuljetuksen järjestäminen, 3. mukana matkaavien tavaroiden kompakti pakkaaminen sekä 4. ensimmäiseen että viimeiseen tehtäväkokonaisuuteen kuuluvat lisähankinnat. Ja tietty 5. kokonaisuus nimeltä kaikki muu, joka ei sekään ole pieni rykäisy.
Asiasta toiseen: eilen Kaisan kanssa pohdimme, että kumina on todiste saatanan läsnäolosta, ja Saatanan kätyrien työtä on se, että kuminaa tyrkätään milloin mihinkin. Mitäs sodista, nälänhädästä tai ympäristötuhosta: kuka keksii laittaa hyvinvoinnin keskellä kasvaneen lomalaiseen ökysalaattiin kuminaa?!!
Hetsku, joka kysyy vaan!
10.7.07
Status: Stress
Tänään se sit iski. Ehkä siksi että muuttoon on tasan kolme viikkoa. Onko olemaassa Kolmen Viikon Sääntö?
Joka tapuksessa eilen illalla vielä mesetin veljeni kanssa, joka kysyi että olenko pakannut jo kaikki kamat. Eheeeeei, sanoin, ja vakuuttelin, että ei ole kiirettä. Muuttofirman miehet tulee ja pakkaa. Itseltä menee 1-2 päivää kun ennen sitä seulon rojut. Siivoilin yöllä vaatekomeroa pyykinpesua ja Sakafestejä mielessä pitäen. Menin nukkumaan klo 00.50 ihan tyytyväisenä - hommahan on hoidossa!
Kello 01.35 katsoin kelloa uudestaan päässä sata to do -listan asiaa mielessä. Ei herranjestas, mullehan tulee kiire! Se pitää sopia, se pitää varata, se pitää peruuttaa, siitä pitää päästä eroon, se pitää hankkia, sille pitää soittaa, pitää, pitää, pitää! ! !
Pitääkö muuttaa? Pitääkö pitää Moskovasta? Pitääkö kaikki saada ennen muuttoa valmiiksi?
Hetsku, oli miten oli, TJ1
Joka tapuksessa eilen illalla vielä mesetin veljeni kanssa, joka kysyi että olenko pakannut jo kaikki kamat. Eheeeeei, sanoin, ja vakuuttelin, että ei ole kiirettä. Muuttofirman miehet tulee ja pakkaa. Itseltä menee 1-2 päivää kun ennen sitä seulon rojut. Siivoilin yöllä vaatekomeroa pyykinpesua ja Sakafestejä mielessä pitäen. Menin nukkumaan klo 00.50 ihan tyytyväisenä - hommahan on hoidossa!
Kello 01.35 katsoin kelloa uudestaan päässä sata to do -listan asiaa mielessä. Ei herranjestas, mullehan tulee kiire! Se pitää sopia, se pitää varata, se pitää peruuttaa, siitä pitää päästä eroon, se pitää hankkia, sille pitää soittaa, pitää, pitää, pitää! ! !
Pitääkö muuttaa? Pitääkö pitää Moskovasta? Pitääkö kaikki saada ennen muuttoa valmiiksi?
Hetsku, oli miten oli, TJ1
5.7.07
Mitä ajattelin tänään?
Tänään on torstai. Muutan tiistai-päivänä, joten muuttoon on alle neljä viikkoa. Ajattelinko muuttoa tänään? Eilen kerroin tulevalle kollegalleni, että muuttorintamalla on rauhallista. Tänään en kommentoinut muuttoa kenellekään.
Kaupassa käydessäni ajattelin että ehdinköhän näitäkään elintarvikkeita käyttämään loppuun ennen muuttoa.
Avasin kylppärin lavuaarin hajulukon, ja mietin että seuraavalla asukkaalla allas tyhjenee hetkessä, kiitos minun. Ajattelin sen ajatuksen jatkona, että jollakin on tässä kodissa asumisen onni ja autuus vasta edessä.
Kastelin paprikoita, ja harmittelin kun en saa niitä mukaani. Mietin kenelle ne testamanttaisin.
Olen siis täänä ajatellut muuttoa tänään, mutta en edistänyt sitä. Hittoon edistys! Perkeleen progresso, sanokoon brassit mitä vaan.
Hetsku, ajattelemattomuuden ajassa.
Kaupassa käydessäni ajattelin että ehdinköhän näitäkään elintarvikkeita käyttämään loppuun ennen muuttoa.
Avasin kylppärin lavuaarin hajulukon, ja mietin että seuraavalla asukkaalla allas tyhjenee hetkessä, kiitos minun. Ajattelin sen ajatuksen jatkona, että jollakin on tässä kodissa asumisen onni ja autuus vasta edessä.
Kastelin paprikoita, ja harmittelin kun en saa niitä mukaani. Mietin kenelle ne testamanttaisin.
Olen siis täänä ajatellut muuttoa tänään, mutta en edistänyt sitä. Hittoon edistys! Perkeleen progresso, sanokoon brassit mitä vaan.
Hetsku, ajattelemattomuuden ajassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)