Olen aiemminkin valittanut: tiistai on kamala, paha päivä. Maanantaisin, niinku eilenkin, tsemppaan että kyllä tämä tästä, kahdeksan tuntia töitä ja sit voi mennä vaikka kotiin päiväunille. Tiistaina se ei enää auta. Tiistaina on vastassa kaikki arkipäivät. Maanantaina täytyy selvitä vain maanantaista, tiistaina koko loppuviikosta.
Eilen oli siis perusankea maanantai, jota piristi se, että kävin arkisista asioista sähköpostikeskustelua SannaPin kanssa. SannaPi kertoi muun muassa lähtevänsä kahville, jolloin jostain syystä mulle tuli mielikuva että kahvin kanssa tarjotaan rouhesämpylöitä joiden välissä on juustoa ja salaattia ja ehkä jotain makkaraakin, ja seurauksena tietty kamala nälkä. Ja sitten SannaPi vielä vahvisti että kyllä vaan, juuri sellaisia sämpylöitä oli tarjolla. Voi sitä aamukahvisämpyläkateuden määrää!
Illalla päätin olla viisas ja varautua pahaan tiistaihin ja kalapäivään. Töiden jälkeen kun on vielä venäjän tuntikin, ja sen jälkeen tarkoitus on käydä uimassa, joten parempi varautua sellaisin rouhesämpylöin. Kaupasta löytyi juuri oikeanlaisia, ja aamulla heräsin ajoissa jotta ehdin syömään puuroaamupalan, ja tekemään ne sämpylät, kaksin kappalein, juustoa, salaaattia ja makkaraa.
Töissä SannaPiltä tulee taas viesti. "Muistitko tehdä eväät?". Muistin! ....vaan enpä muistanut ottaa niitä mukaan.
HetsQ, jonka mielestä kotiin jätetyt valmiit eväät on pahinta mitä voi olla. Ainakin just nyt.
8 kommenttia:
Nyt tuli taallakin kinkkujuustosalaattirouhesampylanalka! Ja sampylan kanssa tarvii ehdottomasti kaakaota. Kuumaa tai kylmaa, sita en viela osaa paattaa. Ehka kuumaa, koska ulkona on kylma.
Lauralei
Voi Hetsku. Tiistai ja kalapäivä. Toivottavasti ei ollut sitä vihreää.
Kaikesta huolimatta sanoin tänään haastattelutilanteessa ihan ilman yhtään miettimistä "missä työpaikassa olet viihtynyt parhaiten" -kysymykseen vastaukseksi Moskova.
Mutta en kyllä ajatellut kalapäivää.
Ihan samaa mieltä tuosta tiistaista! Maanantaisin töissä oli aina sellanen fiilis, että vaikka kuinka hirveä päivä, niin kunhan tästä selviää niin helpottaa. Tiistaina ei sit mitkään tsemppaukset auttaneet! Nyt mammalomalla nämä päivät yllättäen jokseenkin samanlaisia=)
-ylimestari Hollolasta-
Paha tiistai on siis universaali ilmiö! Jos sitä esiintyy Moskovassa ja Hollolassa, niin sitä täytyy olla kaikkialla!
Paha tiistai ei ollutkaan kalatiistai vaaan lihamureketiistai, mikä auttaa asiassa vähän, mutta vain vähän. Se että illalla kotona sai kuitenkin kalaa, tonnikalapihviä, auttoi jo vähän enemmän. Ja se, että kotona on mies joka kokkaa, on mahtavaa!
Kokkaavat miehet. Ilman niitä maailma olisi niin kovin paljon pahempi paikka.
Oon ite vaan miettinyt, että pitäiskö epäkokkaavan naisen joskus ilahduttaa kokkaavaa miestä olemalla vähemmän epä ja enemmän kokkaava. Kyllä varmasti, tasa-arvon nimissä.
Vaikka meidän Aksu 2 vee 2 kookoo olikin määritellyt vanhemmilleen sukupuoliroolit melko vastaansanomattomasti näin: "Iskä puuron keittää. Äiti töihin menee."
Kai aikaerosta johtuen Suomen ja Venajan paha tiistai on Kanadassa paha keskiviikko. Ainakin tanaan. Mutta kinkku-juusto-salaatti-tomaatti-sampylat ja kuuma kaakao oli silti herkkua!
Voi itku, nyt mun tekee mieli kaakaota...
A-A
Kamala miten helposti tarttuu
- pahat päivät
- mieliteot
Oliskohan tähän joku lääke? Teflonia?
Lähetä kommentti