15.4.13

Tehtävä tänään

Tälle päivälle on kolme tehtävää. Yritän suoriutua niistä myös tänään, vaikka väsyttää, pitää ottaa rennosti ja levätä kun on ehkä yhdeksän päivää aikaa olla vain oma itsensä.

Mikä siinä muuten on, että nyt ei voi yhtään yötä nukkua kunnolla? Jos en ole ollut niin hölmö että olen juonut puoli litraa vettä juuri ennen nukkumaanmenoa ja siten herään tunnin unen jälkeen vessaan enkä saa enää unta, niin on liian kuuma. Jos ei ole liian kuuma, närästää tai puristaa rintakehästä niin että pitää nukkua puoli-istuvassa asennossa jossa ei pysty nukkumaan. Ja jos ei närästä tai purista niin sitten vähintään levottomat jalat vaivaa. Hei niinku pliiiiiiiiiiiiiis!

Ja vielä ennen tehtävälistaan siirtymistä paljastan mitä aion ekana tehdä sitten kun se vain on sallittua/mahdollista. Mitään ruokaa tai juomaa tai raskausaikana vältettävää toimintaa en ole niin kaivannut kuin mahallani nukkumista. Sitä aion tehdä, niissä tunnin pätkissä, kun vain siihen pystyn.

Sitten se lista, siinä järjestyksessä kun ne on hoidettaviksi keksitty:

1. Pakkaa sairaalakassi

Mulla on vähän sellainen tunne että tästä on tehty suurempi numero kuin mitä sen kuuluisi olla, mutta koska kokemusta ei vielä ole, niin täytyy vain uskoa kaikkia neuvojia ja oppaita ja pakata se. Luulisin, että nykyolosuhteissa sairaalassa saa kaiken sen mitä välttämättä tarvitsee, mutta toisaalta voihan sitä olonsa mukavammaksi tehdä omilla tavaroilla. Alusvaatteet, hammasharja, omat tossut ja eväitä (ja MikkoMikon uikkarit ja led-kynttilä ja kaurapussi jos haluaa noudattaa sairaalan antamaa listaa). Täällä synnyttyvälle ei anneta kuulemma kuin vettä, jääpaloja ja sokerittomia mehujäitä. Jos synnytys pitkittyy niin täytynee salaa syödä sokeria että jaksaa.

2. Hommaa kiitoskortteja

Amerikassa kirjoitetaan (ja myydään ja ostetaan) kiitoskortteja melkein joka tilanteessa. Jos on myynyt kalliin ruokapöydän pitää kiittää asiakasta, jos on päässyt työhaastatteluun pitää kiittää haastattelijaa. Ja, tokikin, jos on saanut babyshowerissa lahjoja työkavereilta, pitää kirjoittaa käsin kiitoskortit lahjoittajille. MikkoMikon työpaikalla järjestettiin viime viikolla kolminkertaiset babyshowerit, mutta MM lusi kuumetautia kotona joten me ei päästy paikalle. Saatiin silti paljon kivoja lahjoja! Kiitos niistä onkin paikallaan.

3. Selvitä miten tehdään kotitalousvähennys (ja tee se jos mahdollista)

Olen ollut hölmö. Olen ennakoinut monta huhti-toukokuussa hoidettavaa asiaa tehtäväksi hyvissä ajoin, eikä sitten "kun on muuan kolmas perheenjäsen kuvioissa". Viisumit on laitettu uusintaan etuajassa.  MikkoMikon amerikkalaista veroilmoitusta on askarreltu ensimmäisen kerran jo tammikuussa, ja se on jopa hoidettu loppuun reilu viikko ennen deadlinea, joka on tänään. (Mätkythän sieltä tuli, runsaat.) Mutta: enpä tarttunut siihen jokavuotiseen työnantajan kautta tulevaan tarjoukseen saada lykkäyksestä jättää oma korjattu veroilmoitus Suomen verottajalle. Aiemmin kun ei ole tarvinnut korjailla.

Verottajan esitäyttämä ilmoitus saapunee postissa parin viikon sisällä. Ensimmäinen deadline korjausten jättämiselle on kuulemma jo 7. toukokuuta (toivottavasti mulla se jälkimmäisempi päivä). Ensimmäistä kertaa mulla on tehtävänä kotitalousvähennystä Aili-mökin remonttihommista. Ja se ensimmäinen lapsi saapunee parin viikon sisällä myös...Niinpä täytyy tänään kaivaa kuitit, selvittää miten ne lasketaan ja merkitään, ja toivoa että verottajan verkkopalvelussa homman voisi hoitaa jo nyt, vaikka ilmoitusta en vielä olekaan saanut.

Luulen että olisi järkevintä aloittaa tehtävälistan suorittaminen alhaalta ylöspäin. Aloitan kuitenkin listan neljännestä mutta kirjaamatta jääneestä kohdasta. Otan aamupäiväunet. Sen jälkeen kaikki hoitunee kuin tanssi.

Hetsku, to do.

2 kommenttia:

Laurakaisa kirjoitti...

Kommentoin kokemuksen syvällä rintaäänellä.

Nyt kun olen noin kolmen vuoden jälkeen palautunut tilaan, jossa ei olla raskaana eikä imetetä, voin todeta, että mahallaan nukkuminen onnistuu jälleen ongelmitta. Ensin (ja sitten taas) vaivasi maha, sen jälkeen (ja sitten taas) vaivasivat tissit. Mutta eivät läheskään niin paljon kuin maha.

Se nukkumattomuus on kyllä kamalaa. Vauvan kanssa nukkumattomuus on jotenkin siedettävämpää, kun ei itsellä ole mitenkään enää närästävä ja puristava olo, paitsi henkinen, jos vauva valvoo ja vaikka itkee. Kaikki vauvat eivät mitenkään erityisesti valvo öisin eivätkä juuri itkekään, vaikka miullekin kaikki niin toitottivat. Huijausta on se.

Sairaalakassi on kyllä enimmäkseen huuhaata. Ainakin minua on kiinnostanut siinä vaiheessa enemmän se, mitä on mahassa ja/tai tulossa/tullut sieltä ulos kuin se, mitä on kassissa. Panu on syönyt kyllä molemmilla kerroilla hyvällä ruokahalulla kaikki eväät että sikäli eivät hukkaan menneet.

Kotitalousvähennysten ilmoittaminen on ihanan helppoa, kiitos verhohallinnon toimivan palvelun. Sujuu varmaan sutjakasti myös vauvan tultua, jos ei kerkiä nyt tehdä...

Hetsku kirjoitti...

Kiitos syvien rintaäänien kommenteista! Olen rohkaistunut olemaan huoleton sekä kassin että verojen osalta. Mahanukkumista aion yrittää heti, tissihaasteesta huolimatta. Paitsi jos on keisarinleikkaushaava, siihen on täällä kai suurempi riski kuin SUomessa.

Viime yönä ei vaivannut mikään listaamistani ongelmista mutta silti, silti, puolentoista tunnin nukkumisen jälkeen heräsin valvomaan. Pah!