Kotona kaikuu

Muuttomiehet teki mun viidestä kuutiometristä siistejä laatikoita 2,5 tunnissa. Sinä aikana tein huomiota muuttamisesta:

- Vaikka muuttaisi ulkomaille, ei tavaroita tule sortattua huolella kuukausia ennen muuttoa. Viimeisen illan ihme onneksi toteutui tässäkin tapauksessa.
- Muuttaminen ärsyttää, vaikka pakkaamisen tekisi joku muu. Se ei siis ole pahinta muutosssa.
- Miehet ovat hyviä ja nopeita astioiden pakkaajia ilmeisesti silloin, kun eivät pakkaa omiaan vaan tekevät sitä työkseen.
- Aina jotain hukkuu, hajoaa tai unohtuu. Nyt astianpakkaajan kanssa keskustellut apulaiseni unohti huomauttaa pakkaajalle, ettei kahta juomalaseiksi tarkoitettua säilykepurkkia tarvitse pakata mukaan. Ja silituslauta jäi oven taakse.

Hetsku, koti ja pää tyhjää täynnä

Shopping and...shopping.

Seitsemän tuntia. 1500e (sis. alv 22%) Giganttiin ja 1350e + 149e (sis. alv 22%) KodinYkköseen. Pesukone, telkkari, stereot, mikroaaltouuni, ompelukone, petauspatja, kaks peittoa, neljä tyynyä, lokerikko, 36 Teema-lautasta, 12 Aino Aalto -lasia, 8 Hackmannin haarukkaa, veistä, lusikkaa ja lusikkaa ja niin edelleen. Kaikki tarpeellista ja hyödyllistä, vaikka olen toki sitä mieltä että ilman kaikkea tuotakin olisin voinut elää. Moskovassakin.

Reiskat yhdeksän tuntia muuttomiesten saapumiseen. Paljon työtä, vähän unta.

Hetsku, onneks just nyt ilman koko päivän vaaninutta päänsärkyä.

Arkiston aarteita

Hehee, sain ensimmäisen blogiviritelmäni kiinni olemassaolosta, vaikka muuta luulin! Kirjoitin marraskuussa 2006 viisi kertaa viikon sisällä. Poltin itseni näköjään loppuun liian kiivaalla tahdilla! Tuo blogi jääköön arkistoon, kunnes ilman ruokintaa joskus kuolee. Tai muumioituu.

Hetsku, joka kuulee jostain kysymyksen "bittiarkiston kaiveluunko just nyt oli paras hetki?!". Päättelen, että kysymys on retorinen, eikä mun näin ollen tartte vastata.

Laiska on tahti

Ei ole kovin kovasti tullut bloggailtua, eikä juuri baggailtuakaan. Pakko kiihdyttää vauhtia.

Hmm. Reilu viikko, eli seitsemän päivää ja noin 18 tuntia sikäli kun osaan tässä pölyn ja kaaoksen keskellä ajatella. Laurakaisan Siperian halkomista seuratessani aloin lukea myös hänen Tornikamarinsa tapahtumia . Tsekkasin Lauruskan kirjalliset muuttovinkit. Hyvin on tullut noudatettua ainakin ohjetta siitä, että viimeisenä viikonloppuna ennen muuttoa haahuillaan muualla kuin kotona.

Tähän mennessä olen siirtänyt sohvan nurkkaan ja päättänyt kerätä sen ympärille moskovoituvat tavarat. Piste siitä. Olen ostanut noin 200 eurolla liinavaatteita. Olen käynyt Krunikassa olevan kirjahyllyn läpi [Vantaalla on toinen!] ja valinnut kirjat joiden kanssa mulle koittaa pian reilun tuhannen kilometrin ero [kuinka pitkä on linnun tie Helsingistä Moskovaan, ja lentääkö ne sitä väliä koskaan?]. Kolme pistettä kasassa. Jos annan itselleni pisteitä noin pienistä suorituksista, niin pisteitä on tulossa vielä noin 87. Ja aikaa on....

Nyt muutttomiesten tuloon on noin 33 ja puoli tuntia. Siitä Virallisen Nukkumissäännön mukaan menisi 16 tuntia nukkumiseen. Sen lisäksi huomenna suoritetaan tehtäväryhmä nro 4 eli täydentävä shoppailu, johon toiveajattalijankin arvion mukaan kuluu ainakin viisi tuntia (ostoslistaa ei ole tietenkään vielä tehty, mutta ostettava on ainakin pesukone, ompelukone, petauspatja ja elämä).

Jos muista elintoiminnoista ja tarpeista suoriutuu parissa tunnissa, niin pakkailuun ja tavaroiden erotteluun olisi noin kymmenen tuntia aikaa. "Onhan tässä vielä aikaa", huudahtaa Hetsku, ja kaiku vastaa "...ja tehtävää!".

Täytyy ajatella jotain muuta. Esimerkiksi tulevia bändejäni. Olen noin vuodesta 1996 mukavan sanan tai parin kuultuani päättänyt antaa tulevalle bändilleni kysyisen sanan tai parin nimeksi. Aika monta nimeä on jo unohtunut, yhtään bändiä ei ole perustettu. Viimeisin nimilöydös on Paha tatti, joka arvioni mukaan soittaa punkkia. Ekan levyn nimi on "Kilometri, vittu, Asolaan", ja äiti lupasi kirjoittaa levylle kappaleen Lentokone istuu.

Hetsku, bändikavereita etsimässä.

Vielä on kesää jäljellä

Ihan kesältä tuntuu. Eilen Senaatintorin portailla, Espalla, Teatterin terassilla, Nepskussa Ratakadulla ja Kesä-Kino Engelissä katsomassa Kiss me deadlyä. Männä-viikonloppu mökäfestareilla Mikkelissä sateessa ja välillä pilvipoudassa.

Nyt kotona auringon paistaessa Helsinkiä. Paljon tehtävää, vähän ajatuksia siitä, miten ne tekis. Pääryhmiin jaoteltuina edessä on 1. Moskovaan muutettavien tavaroiden määrittely, 2. äitille tai kierrätykseen vietävien tavaroiden erottelu ja niiden kuljetuksen järjestäminen, 3. mukana matkaavien tavaroiden kompakti pakkaaminen sekä 4. ensimmäiseen että viimeiseen tehtäväkokonaisuuteen kuuluvat lisähankinnat. Ja tietty 5. kokonaisuus nimeltä kaikki muu, joka ei sekään ole pieni rykäisy.


Asiasta toiseen: eilen Kaisan kanssa pohdimme, että kumina on todiste saatanan läsnäolosta, ja Saatanan kätyrien työtä on se, että kuminaa tyrkätään milloin mihinkin. Mitäs sodista, nälänhädästä tai ympäristötuhosta: kuka keksii laittaa hyvinvoinnin keskellä kasvaneen lomalaiseen ökysalaattiin kuminaa?!!

Hetsku, joka kysyy vaan!

Status: Stress

Tänään se sit iski. Ehkä siksi että muuttoon on tasan kolme viikkoa. Onko olemaassa Kolmen Viikon Sääntö?

Joka tapuksessa eilen illalla vielä mesetin veljeni kanssa, joka kysyi että olenko pakannut jo kaikki kamat. Eheeeeei, sanoin, ja vakuuttelin, että ei ole kiirettä. Muuttofirman miehet tulee ja pakkaa. Itseltä menee 1-2 päivää kun ennen sitä seulon rojut. Siivoilin yöllä vaatekomeroa pyykinpesua ja Sakafestejä mielessä pitäen. Menin nukkumaan klo 00.50 ihan tyytyväisenä - hommahan on hoidossa!

Kello 01.35 katsoin kelloa uudestaan päässä sata to do -listan asiaa mielessä. Ei herranjestas, mullehan tulee kiire! Se pitää sopia, se pitää varata, se pitää peruuttaa, siitä pitää päästä eroon, se pitää hankkia, sille pitää soittaa, pitää, pitää, pitää! ! !

Pitääkö muuttaa? Pitääkö pitää Moskovasta? Pitääkö kaikki saada ennen muuttoa valmiiksi?

Hetsku, oli miten oli, TJ1

Mitä ajattelin tänään?

Tänään on torstai. Muutan tiistai-päivänä, joten muuttoon on alle neljä viikkoa. Ajattelinko muuttoa tänään? Eilen kerroin tulevalle kollegalleni, että muuttorintamalla on rauhallista. Tänään en kommentoinut muuttoa kenellekään.

Kaupassa käydessäni ajattelin että ehdinköhän näitäkään elintarvikkeita käyttämään loppuun ennen muuttoa.

Avasin kylppärin lavuaarin hajulukon, ja mietin että seuraavalla asukkaalla allas tyhjenee hetkessä, kiitos minun. Ajattelin sen ajatuksen jatkona, että jollakin on tässä kodissa asumisen onni ja autuus vasta edessä.

Kastelin paprikoita, ja harmittelin kun en saa niitä mukaani. Mietin kenelle ne testamanttaisin.

Olen siis täänä ajatellut muuttoa tänään, mutta en edistänyt sitä. Hittoon edistys! Perkeleen progresso, sanokoon brassit mitä vaan.

Hetsku, ajattelemattomuuden ajassa.