Kuinkahan mones kerta tämä on kun totean että nyt minä ruppeen kirjottamaan ja nyt te saatte sen kuulla? Ehkä seitsemästoista, ehkä kolmaskymmeneskuudes.
Mutta on monta tarinaa jotka pitää kertoa. Tai ainakin se kun mua ei turvallisuusprofiilin vuoksi meinattu päästää Amerikan lennolle ja sitten ei Saksan lennollekaan ja sitten itku silmässä lopulta puoli tuntia ennen lennon lähtöä pääsin. Ja sitten kun laukku tietenkin jäi jälkeen. Ja siitä kun jouduin yhdessä yössä muuttumaan yhdestä tehtävänkuvan haltijasta toisenkin haltijaksi, ja siihen liittyy muun muassa ohje "ole suorassa ja suu kiinni". Ihan hyvä ohje moneenkin tilanteeseen.
Ja suorassa olemisesta toinenkin juttu: olen nyt pienen (11m2) helsinkiläisen mökin osaomistaja (omistan siis noin 5,5m2). Ja se mökki on vinossa. Siitä ja sen suoristamisesta täytyy varmasti kertoa montakin tarinaa.
Nyt täytyy lähteä töihin. Vähän jännittää kun ei vielä tiedä mitä kaikkia hattuja mun päähän tänään laitetaan.
Hetsku, joka eilen tapasi sattumalta pääministerin joka sanoi heiheihei. Hetsku sanoi vaan hei.
2 kommenttia:
No oli sulla reissu! Mista syysta sut oli epailyttavaksi luokiteltu? Hyva etta paasit kuitenkin perille, ja toivottavasti laukku seuraa perassa. Tai voithan sa sanoa niille, etta lahettavat sen Suomeen, eikos kohta ole ihan lomareissu edessa? Toivottavasti paremmalla onnella talla kertaa!
Lauralei
Tarina ei valitettavasti kerro taustoja tarkemmin. Frankfurtissa olin kumminkin jo kelpo matkustaja, eikä virkailija löytänyt tiedoistani mitään epäilyttävää. Laukkukin tuli kotiin klo 00.30 tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Ja hiphei, alle viikon päästä pitää lähteä taas takaisin. Suomi jee, mutta matkustaminen buu.
Lähetä kommentti