Raskautta on...

...istua ostoskeskuksen kahvilan sohvalla ja itkeä kun ei saa matkapuhelinliittymää.

Onneksi itkua ei tarvitse puolustella, mutta jos tarvitsisikin, niin voisin kutsua todistajakseni aika joukon ei-raskaita ihmisiä. Kun tulin Moskovasta tänne, kuulin kommentteja siitä miten mahtavaa mahtaa olla kun pääsee moderniin maahan. Oh well, olishan se kiva jos täällä monet arkiset asiat toimisivat edes yhtä hyvin kuin Venäjällä. Mutta ei, shekillä maksetaan ja matkapuhelinliittymän saaminen vaatii pitkää pinnaa, kahden vuoden sitoutumista, amerikkalaista sosiaaliturvatunnusta tai vaihtoehtoisesti 500 dollarin panttia. (Okei, on muitakin mahdollisuuksia mutta pakko vähän kärjistää.)

Tuskin saan myöhemminkään aikaiseksi tarkempaa tarinaa kaikista koukeroista jotka itkun partaalle mut johdatti (lyhyesti sanottuna olen vääntänyt amerikkalaisten operaattoreiden kanssa jo melkein puoltoista vuotta töissä), mutta voin kerrottakoon nyt se, miten asiaa itkun jälkeen edistettiin kun MikkoMikko oli ensin tullut töistä, lohduttanut mua siellä kahvilan sohvalla ja oltiin päästy kotiin.

Mentiin internettiin. Operaattorin verkkosivuilla kerrottiin ihan hyvästä diilistä: rajattomasti tekstiviestejä, 100 minuuttia puheaikaa ja 4G (Äiti, tarkoittaa siis että nopea) nettiyhteys 5GB:iin (eli mulle ihan riittävään surffailumäärään) asti. Diilin esittelysivulta liittymää ei kuitenkaan voi tilata esimerkiksi näppärästi linkkiä klikkaamalla. Pitää mennä verkkokaupan puolelle.

Verkkokaupan puolelta sellaista liittymää ei tietenkään lyödä. (Sentään kätevästi) verkkosivuilla voi reaaliaikaisesesti kysyä ohjetta liittymän tilaamiseen. Ensin pitää tilata dollarin maksava sim-kortti, ja kun se tulee kotiin voi netissä aktivoida liittymän. Eikun tilaamaan.

Koska on jättänyt asian viime tippaan, tulee kiire: ehtiikö sim-kortti tulla ennen kuin nykyisestä työpaikan puhelimesta pitää luopua (kahden yön päästä!)? Valitsen kalliimman one-night deliveryn (11,90 dollaria lisäkuluja) koska lasken että keskiviikkoiltana tilattuna sen on pakko tulla perjantaihin mennessä. Sitten pohdin toimitusosoitetta: kotiin vai töihin? Jos tulee perjantaina päivällä, niin töihin, koska sitten voin hoitaa aktivoinnin työpäivän aikana ja lähteä töistä toimivan liittymän kanssa. Ja pakkohan sen on tulla perjantaina, kun tilaus on tehty keskiviikkoiltana ja seuraavan päivän toimituksestakin on maksettu ekstramaksu. MikkoMikko ehdottaa silti kotiin toimitusta, siltä varalta että tuleekin vasta lauantaina. Mä olen reipastuneella tuulella ja tilaan kortin töihin, "pakkohan sen on jo perjantaina tulla!".

Klik, klik, ja luottokortin numeroita kehiin, ja lopullinen vahvistus tilaukselle. Tilaus vahvistetaan huomautuksella: "Due to high demand, order processing may be delayed. You'll receive a confirmation email as soon as we're finished processing your order. Because you selected expedited shipping, your order has been prioritized-but we can't guarantee overnight or Saturday shipping at this time. We apologize for any inconvenience." (Eli Äiti, ei se välttämättä tulekaan yhdessä yössä vaikka maksoin kyseisestä toimitustavasta juuri 12 dollaria). Tämä tietenkin vasta sitten kun olen jo vahvistanut tilauksen, ei mitään varoitusta ennen tilausta.

Kannattaako matkapuhelinasioiden vuoksi itkeä? Ei varmastikaan. Onko väsyneen, turhautuneen ja hormoneilla herkistetyn naisen jotenkin kontrolloitavissa? Ei ainakaan meikäläisellä.

Hetsku, joka joskus nauraa tällekin pikkuepisodille, mutta ei tänään.