Olemme viime aikoina ostelleet niin paljon että hirvittää. Eettisellä ja ekologisella tasolla olen varma että tähän touhuun maailma kohta loppuu. Käytännön tasolla ihmettelen että jos asuu yli sadassa neliössä kolmessa kerroksessa, niin miten sitä ikinä enää mahtuu pienempään?
Vaikka olen muuttanut nyt kahdesti maasta toiseen niin että jokaisesta kuutiosta on tarvinnut maksaa satoja euroa eli (voisi olettaa että) olen tehnyt tarkkaa karsintaa, niin tuskin mahtuisin tavaroineni enää Moisiontien yksiöön. Silloin olin sitä mieltä että 25m2 on riittävästi aina eikä sängyn tarvitse olla 120 senttimetriä leveämpi jos avioliitto on onnellinen. En ole kummastakaan eri mieltä, mutta käytännössä on mukavampaa kun...
(Niin, ja sitä rahanmenoa en sure. Sehän on vain rahaa.)
No, ei me täällä olla mitään autoa hirveämpää ostettu, ja aika käytännöllisiä ja tarpeellisia juttuja kumminkin. Juuri suoritetun pikaisen pohdinnan tulos on, että älyttömin eli ehkä turhin ostos täällä on (ihana!) posliininen ja punainen kompostiastia. Turhan siitä tekee se, että keräämme kompostijätteen siihen kunnes kippaamme sen roskiin. Biojätettä ei täällä erikseen laitostasolla kerätä eikä me ainakaan vielä uskalleta/osata omaa kompostilaitosta pihalle rakentaa.
Nettishoppailu on minulle uusi tapa ostostella. Oon aiemmin ostanut musiikkia iStoresta tai lentolippuja netistä, mutta ensisijaisesti ja vanhanaikaisesti tähän asti olen lähtenyt etsiskelemään havaittujen tarpeiden täyttäjiä oikeista kaupoista. (Tosin täällä kaupoissa huomaa mitä kaikkea ei ole edes tiennyt tarvitsevansa.)
Vaan nyt meillä (lue: MikkoMikolla) on käytössä eBay eli iipei. Sieltä on etsitty mankeleita, sähkörumpuja ja kitaravahvistimia. Olemme hävinneet yhden huutokaupan täpärästi viime sekunneilla ja tulleet kerran tylysti vakavine ostoaikeinemme ohitetuksi kun meillä ei ollut riittävää iipei-historiaa. Olemme törmänneet törkeisiin huijareihin ja kutkuttaviin jännäreihin: kuka valehtelee aivokuvien alkuperästä?
Eilen teimme (lue edelleenkin: MikkoMikko teki) ensimmäisen ostoksen: rummut ilman aivoja. Niiden aivojen haku iipeistä jatkuu, mutta sunnuntaina haemme oikeassa elämässä toivottavasti oikeat sähkörummut yhden moottoritien yhden liittymän viereisestä McDonaldsista. Jännittävää!
Hetsku, joka ei ole vielä suorittanut sitä yhtä tehtävää mikä hänelle tähän aiheeseen liittyen on annettu, mutta hoitaa sen mielellään kunhan muiden iipeiden luotettavuustestit on tehty.
PS. Noiden aivojen vitsi on siis se, että sähkörumpujen keskusyksikköä (tjsp) nimitetään siis aivoiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti