17.5.08
14.5.08
Hetsku avaruuteen!
Merkit on ilmassa: mun täytyy voittaa pelkoni ja päästä avaruuteen!
Kauppalehti: Suomesta etsitään astronautteja
Hetsku, joka kiittää Kossua juttuvinkistä. Tämä saattoi muuttaa urasuunnitelmaani aivan toiseen suuntaan: kohti taivasta!
Kauppalehti: Suomesta etsitään astronautteja
Hetsku, joka kiittää Kossua juttuvinkistä. Tämä saattoi muuttaa urasuunnitelmaani aivan toiseen suuntaan: kohti taivasta!
13.5.08
Supertuhkimotarina, 1. osaratkaisu
Olipa kerran Hetsku, joka osti Helsingistä kenkiä. Uusia kenkäpareja oli kolme: kankaasta tehdyt kiinantossujäljitelmät; nahkaiset, mustat kävelykengät sekä kolmeakymppiä lähestyvälle ja Venäjällä asuvalle naiselle pakolliset ja lääkärinkin määräämät korkokengät. Kangastossut Hetsku laittoi heti jalkaansa, mutta koska Hetsku on tarkan euron tyttö joka ei rahojaan heittele, niin kahdet kalliimmat keinoteltiin osittain arvonlisäverovapaiksi.
Koska saduissa paha saa aina palkkansa, niin verokeinotellut kengät katosivat. Ei ratikkamatkalla Pikku Huopalahteen, sillä päiväkodin pihassa ne varmuudella olivat tallessa vielä. Ei päiväkotiinkaan, kun ei niitä sieltä mistään löytynyt. Ehkä ne tipahti matkalla päiväkodista kotiin, jossain siinä vaiheessa kun Okkeli juoksi edellä, Veela jäi jälkeen ja Emilo heittäytyi maahan makaamaan. Perillä niitä ei kuitenkaan enää ollut. Ehkä ilkeä varas vei ne matkalla?
Koska totuus on tarua ihmeellisempää, kengät kuitenkin tänään löytyivät sieltä, minne ne eivät hukkuneet. Eli löytötavaratoimistosta. Vaikka ei ne jääneetkään sinne ratikkaan, mistä ne oli toimistoon toimitettu. Kummallista!
Koko tarina ei ole vielä päättynyt, sillä jotain on vielä hukassa: ne supertuhkimotarinan neljä prinssiä!
Se saattaa ollakin toisen sadun paikka, sillä tänään kuulin teorioista "where to meet men" uusimman. Puhuttiin avaruusmatkailusta. Että olisi kiva kokeilla painotonta tilaa ja nähdä se komentokeskus missä numeroita lasketaan suuremmasta pienimpään. Ja että paljonko se avaruusturismeilu mahtaakaan maksaa, ja jos voittaisi arvonnassa matkan avaruuteen niin tulisiko sitä lähdettyä. Arvelin ettei tulisi vaikka kokemus epäilemättä on ainutlaatuinen. Vaan kollega, heilan metsästyksestäni täysin tietämätön keski-ikäinen mies, arveli että lähtisin: "Jos se elämän mies vaikka onkin siellä".
Hetsku, joka ei nyt enää ollenkaan ihmettele miksei heila ole vielä tullut vastaan!
Koska saduissa paha saa aina palkkansa, niin verokeinotellut kengät katosivat. Ei ratikkamatkalla Pikku Huopalahteen, sillä päiväkodin pihassa ne varmuudella olivat tallessa vielä. Ei päiväkotiinkaan, kun ei niitä sieltä mistään löytynyt. Ehkä ne tipahti matkalla päiväkodista kotiin, jossain siinä vaiheessa kun Okkeli juoksi edellä, Veela jäi jälkeen ja Emilo heittäytyi maahan makaamaan. Perillä niitä ei kuitenkaan enää ollut. Ehkä ilkeä varas vei ne matkalla?
Koska totuus on tarua ihmeellisempää, kengät kuitenkin tänään löytyivät sieltä, minne ne eivät hukkuneet. Eli löytötavaratoimistosta. Vaikka ei ne jääneetkään sinne ratikkaan, mistä ne oli toimistoon toimitettu. Kummallista!
Koko tarina ei ole vielä päättynyt, sillä jotain on vielä hukassa: ne supertuhkimotarinan neljä prinssiä!
Se saattaa ollakin toisen sadun paikka, sillä tänään kuulin teorioista "where to meet men" uusimman. Puhuttiin avaruusmatkailusta. Että olisi kiva kokeilla painotonta tilaa ja nähdä se komentokeskus missä numeroita lasketaan suuremmasta pienimpään. Ja että paljonko se avaruusturismeilu mahtaakaan maksaa, ja jos voittaisi arvonnassa matkan avaruuteen niin tulisiko sitä lähdettyä. Arvelin ettei tulisi vaikka kokemus epäilemättä on ainutlaatuinen. Vaan kollega, heilan metsästyksestäni täysin tietämätön keski-ikäinen mies, arveli että lähtisin: "Jos se elämän mies vaikka onkin siellä".
Hetsku, joka ei nyt enää ollenkaan ihmettele miksei heila ole vielä tullut vastaan!
12.5.08
Supertuhkimotarina
Helsingissä oli perjantaina kotoisaa. Keskusta-alue on söpö, pieni ja tuttu; parturi muisti edellisestä kerrata miten hiuksiani pitää ja ei pidä leikata; kaupoissa oli minun tyyliini ja kokooni sopivia vaatteita. Ja kaikki vastaantulleet ihmiset, jotka puhuivat jotain toisilleen, puhuivat venäjää.
Helluntaiheilaa haeskeltiin, eikä löydetty. Haku kuitenkin jätettiin päälle, sillä jonnekin Helsinkiin on ripoteltu kaksi paria uusia kenkiäni, ja odotan nyt neljää kurpitsavaunuseuruetta prinsseineen Moskovaan sovittamaan jostain (toivottavasti) löytyviä jalkineitani.
Olin siis vaateostoksilla. Helsingissä se on niiiiiin paljon tuloksellisempaa kuin Moskovassa: ensimmäisestä kaupasta ostin lähes kaiken mitä sovitin, muun muassa farkut ja kolme paitaa. Seuraavasta liikkeestä ostin kaiken mitä sovitin ja kaksi vaateartikkelia sovittamattakin. Kenkäkaupasta ostin kolme ensimmäistä sovittamaani kenkäparia. Enempää en uskaltanut sovittaa, sillä kenkäostelussakin on joku raja oltava. Halvimmat kengät laitoin jalkaan, ja kahdet kalliimmat tax free -sinetöitiin. Ja sitten se sinetöity kenkäpussi hukattiin. Älkää kysykö minne, sillä jos tietäisin, se ei olisi hukassa. Eikä toisaalta etsijöille tarpeeksi haasteellista. Löytäjä saa minut ja puoli valtakuntaa.
Ja jos ei kenkiä mistään löydykään, niin heila saattaa löytyä auton ratista. Olisikohan tämä tarpeeksi painava syy mennä autokouluun?
Kysyy Hetsku, joka onneksi osti vanhoihin kenkiin uudet pohjalliset ja nauhat, joten ei tarvitse Moskovassa kulkea kengittä. Sää sen tosin sallisi, mutta jalkapohjat eivät taitaisi kestää.
Helluntaiheilaa haeskeltiin, eikä löydetty. Haku kuitenkin jätettiin päälle, sillä jonnekin Helsinkiin on ripoteltu kaksi paria uusia kenkiäni, ja odotan nyt neljää kurpitsavaunuseuruetta prinsseineen Moskovaan sovittamaan jostain (toivottavasti) löytyviä jalkineitani.
Olin siis vaateostoksilla. Helsingissä se on niiiiiin paljon tuloksellisempaa kuin Moskovassa: ensimmäisestä kaupasta ostin lähes kaiken mitä sovitin, muun muassa farkut ja kolme paitaa. Seuraavasta liikkeestä ostin kaiken mitä sovitin ja kaksi vaateartikkelia sovittamattakin. Kenkäkaupasta ostin kolme ensimmäistä sovittamaani kenkäparia. Enempää en uskaltanut sovittaa, sillä kenkäostelussakin on joku raja oltava. Halvimmat kengät laitoin jalkaan, ja kahdet kalliimmat tax free -sinetöitiin. Ja sitten se sinetöity kenkäpussi hukattiin. Älkää kysykö minne, sillä jos tietäisin, se ei olisi hukassa. Eikä toisaalta etsijöille tarpeeksi haasteellista. Löytäjä saa minut ja puoli valtakuntaa.
Ja jos ei kenkiä mistään löydykään, niin heila saattaa löytyä auton ratista. Olisikohan tämä tarpeeksi painava syy mennä autokouluun?
Kysyy Hetsku, joka onneksi osti vanhoihin kenkiin uudet pohjalliset ja nauhat, joten ei tarvitse Moskovassa kulkea kengittä. Sää sen tosin sallisi, mutta jalkapohjat eivät taitaisi kestää.
8.5.08
Itärintamalta ei mitään uutta
Olen kirjoittanut viime aikoina harvemmin tai ainakaan mitään suorasanaisia kuulumisterveisiä. Mutta ei kai tänne uutta ja ihmeellistä kuulu. Presidentti vaihtui, mutta tuliko sen mukana mitään uutta? Sain liput Mestareiden liigan finaaliin vihdoin käteeni, mutta ei kai sekään loppujen lopuksi ihme ole.
Mutta ennen kuin kukaan ehtii huutaa haa!, niin sanon itse että muistan kyllä mitä joskus kirjoitin.
Kuulumisia odotellaan vaikka ne ei olisi niin ihmeellisiäkään.
Tänne on tällä viikolla kuulunut takatalvea (eilen työmatkalla sain nenälleni lumihiutaleen!), töitä, kielitunteja, vappujuhlien jälkien siivousta, verhojen ompelun laistoa (osa II), tuliaislehtien lukua, kukkien kastelua ja jääkaapin tyhjäksi syömistä.
Kohta metroilen juna-asemalle ja sieltä tolstoilen Suomeen, mutta siinä nyt ei ainakaan ole mitään uutta ja ihmeellistä. Toivottavasti reissun jälkeen on uutisia molemmankaltaisia ;)
Täällä Hetsku, Moskova.
Mutta ennen kuin kukaan ehtii huutaa haa!, niin sanon itse että muistan kyllä mitä joskus kirjoitin.
Kuulumisia odotellaan vaikka ne ei olisi niin ihmeellisiäkään.
Tänne on tällä viikolla kuulunut takatalvea (eilen työmatkalla sain nenälleni lumihiutaleen!), töitä, kielitunteja, vappujuhlien jälkien siivousta, verhojen ompelun laistoa (osa II), tuliaislehtien lukua, kukkien kastelua ja jääkaapin tyhjäksi syömistä.
Kohta metroilen juna-asemalle ja sieltä tolstoilen Suomeen, mutta siinä nyt ei ainakaan ole mitään uutta ja ihmeellistä. Toivottavasti reissun jälkeen on uutisia molemmankaltaisia ;)
Täällä Hetsku, Moskova.
7.5.08
Where to meet men?
Tänään lainaan Seinfeldiä kahdesta syystä:
1. Otsikkoaihe on ollut viime päivinä esillä.
2. Seinfeld kertoo sen niin hauskasti. Ja antaa toivoa epäileville.
Where to meet men?
I swear, I have absolutely no idea what women are thinking. I don't get it, OK? I admit, I'm not getting the signals. I am not getting it! Women, they're so subtle, everything they do is subtle...men are not subtle, we are obvious.
Women know what men want, men know what men want, what do we want? We want women, that's it!...
It's the only thing we know for sure, it really is: we want women. How do we get them? Oh, we don't know about that, we don't know. The next step after that we have no idea. This is why you see men honking car-horns, yelling from construction sites. These are the best ideas we've had so far...The car-horn-honk, is that a beauty? Have you seen men doing this? What is this? The man is in the car, the woman walks by the front of the car, he honks.
This man is out of ideas. The amazing thing is, that we still get women, don't we. Men, I mean, men are with women. You see men with women. How are men getting women, many people wonder. Let me tell you a little bit about our organization. Where ever women are, we have a man working on the situation right now. Now, he may not be our best man, OK, we have a lot of areas to cover, but someone from our staff is on the scene...
That's why, I think, men get frustrated, when we see women reading articles, like: "Where to meet men?". We're here, we are everywhere! We're honking our horns to serve you better!
Hetsku, jolle luvattiin vappupäivän pullonpyörityksen tehtävän mukaisesti löytää mies perjantaina. Ja sunnuntaina on helluntai.
1. Otsikkoaihe on ollut viime päivinä esillä.
2. Seinfeld kertoo sen niin hauskasti. Ja antaa toivoa epäileville.
Where to meet men?
I swear, I have absolutely no idea what women are thinking. I don't get it, OK? I admit, I'm not getting the signals. I am not getting it! Women, they're so subtle, everything they do is subtle...men are not subtle, we are obvious.
Women know what men want, men know what men want, what do we want? We want women, that's it!...
It's the only thing we know for sure, it really is: we want women. How do we get them? Oh, we don't know about that, we don't know. The next step after that we have no idea. This is why you see men honking car-horns, yelling from construction sites. These are the best ideas we've had so far...The car-horn-honk, is that a beauty? Have you seen men doing this? What is this? The man is in the car, the woman walks by the front of the car, he honks.
This man is out of ideas. The amazing thing is, that we still get women, don't we. Men, I mean, men are with women. You see men with women. How are men getting women, many people wonder. Let me tell you a little bit about our organization. Where ever women are, we have a man working on the situation right now. Now, he may not be our best man, OK, we have a lot of areas to cover, but someone from our staff is on the scene...
That's why, I think, men get frustrated, when we see women reading articles, like: "Where to meet men?". We're here, we are everywhere! We're honking our horns to serve you better!
Hetsku, jolle luvattiin vappupäivän pullonpyörityksen tehtävän mukaisesti löytää mies perjantaina. Ja sunnuntaina on helluntai.
4.5.08
Moskovan vappulaulu
Vappuviikko kun taakse jäi
mietin hiljaisessa kodissain
Mitä siitä kertoisin
kysyjille vastaisin
Kertoisinko hauskuuden
pullorivit päällä kaappien
Vai sen kaiken hulluuden
kunnes tiesin vastauksen
Hilpeä oli vappu
hilpeät oli vieraani sen
Hilpeä oli ilma
vaikka ulos mentykään ei
Vaikeita oli aamut
vaikeat työpäivänsä sen
Vaikeaa oli jumppa:
sammakko päässä seisten!
Kremliin asti kerettiin
alle tunnissa kun läpi juostiin
Suklaatehtaan ovet suljettiin
jo kun sillalla vasta poseerattiin
Vappulaulut laulettiin
Pihan kommunistit laskettiin
ja lasit yhteen iskettiin
hauskaa vappua huudettiin!
Hetsku, Jukka Kuoppamäkeä epävireisesti mukaellen
mietin hiljaisessa kodissain
Mitä siitä kertoisin
kysyjille vastaisin
Kertoisinko hauskuuden
pullorivit päällä kaappien
Vai sen kaiken hulluuden
kunnes tiesin vastauksen
Hilpeä oli vappu
hilpeät oli vieraani sen
Hilpeä oli ilma
vaikka ulos mentykään ei
Vaikeita oli aamut
vaikeat työpäivänsä sen
Vaikeaa oli jumppa:
sammakko päässä seisten!
Kremliin asti kerettiin
alle tunnissa kun läpi juostiin
Suklaatehtaan ovet suljettiin
jo kun sillalla vasta poseerattiin
Vappulaulut laulettiin
Pihan kommunistit laskettiin
ja lasit yhteen iskettiin
hauskaa vappua huudettiin!
Hetsku, Jukka Kuoppamäkeä epävireisesti mukaellen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)