Tein pari päivää sitten buttermilkistä (eli piimästä) ja jäädytetyistä banaanista jätskiä. Siitä tuli herkullista, kun siihen sitten lisättiin vielä vähän vaniljaa, kermaa ja kookosta. Jos onnistumme toistamaan herkkumme joskus, voin kertoa respetinkin.
Eilen päätimme tehdä lopusta buttermilkistä ja vuohenmaidosta ricotta-juustoa (joka ei oikeasti ole juustoa). Se on ihan mielettömän helppoa: maito ja buttermilk kattilaan, keitetään niin kauan että se alkaa juoksettua, kerätään kökkäreet, valutetaan ja syödään. Jäljelle jääneestä värittömästä litkusta tehdään juomia marjojen ja rahkan kanssa. (Onko smoothielle suomenkielistä nimeä?)
Paitsi että eilen jostain syystä keitoksemme ei juoksettunut. Ei vaikka sekaan laitettiin kefiiriä, sitruunaa ja pieneen testierään jopa etikkaa. Olimme sattumalta keksineet juoksettumattoman keitoksen!
Mutta mitäs siitä sitten tehdään, jos ei juustoa? Tehdään pinaattikeittoa. Pakasteesta pinaattia kattilaan ja jatketaan keittämistä. Alkoi kuitenkin olla iltamyöhä eikä suurustamista jaksanut enää ajatella. Sitä paitsi makukaan ei jostain syystä ollut kovin herkullinen, vaikka seassa oli jo suolaa, valkopippuria ja muskottipähkinää.
Jos tekisi siitä pannukakkua? Tänään siis sinne vuohenmaidon, buttermilkin, kefiirin, sitruunan, suolan, valkopippurin ja muskottipähkinän perään heitettiin jauhoja, kanamunia ja voita. Pannukakku sentään onnistui. Ei tullut juustoa, tuli pannukakku.
Hetsku, joka lähtee nyt vaalivalvojaisiin MikkoMikon, pinaattipannarin ja juustosarvien kanssa.
3 kommenttia:
Kuulostaa vahan samalta kun mun karpalosurvos/puuro/mosso aikoinaan ... mutta periksi ei anneta, ei!
Lauralei
Päivän piristys oli tämä keittiötarina, kiitos Hetsku kun bloggaat!
Kiitos teille kommentoijille, ilman teitä en kauaa bloggaisikaan! Ja tsemppiä teidänkin blogeihin.
Lähetä kommentti