Olen taas liittänyt itseni maailman verkkoon. Siihen vaadittiin kolme käyntiä Streamin toimistolla, Laurakaisan patistusta, sormien läpi katsova Streamin toimistovirkailija, reilut 2000 ruplaa (noin 60e), hyvä ja kiltti tietokone, kirjalliset ohjeet, kolme viisasta naista (reilussa kahdessa tuhannessa vuodessa nämä jouluajan roolien sukupuolet ovat vaihtuneet), hiukan kiroilua ja uhoamista ja vähän kai tuuriakin.
Yökylään jääneen LK:n kanssa sovimme, että jaamme ensi yön tunnin vuoroihin. Toinen nukkuu, toinen surffaa sydämensä kyllyydestä, mesettää ja youtubettaa.
Maanantaina meillä on molemmilla surffitukat.
Hetsku, vihdoinkin online!
5 kommenttia:
Onnea uudelle elämälle netin seurassa!
En osaa itse täysin eläytyä tilanteeseen, kun voin vapaaehtoisestikin olla sieltä pois päiväkausia. Ottaa silti päähän, että työpaikan kone reistailee jatkuvasti. Kaikki työpostit on hoidettava kotona.
Siirrynkin tästä sitten privaatti-osoitteeseen. Onhan se se vanha?
Terveisin Äiti
Kuulosti niin perinteisille laitetaanintternettipystyyn-
talkoille. Voin kuvitella miten veteraanikaupasta (villi arvaus) hankitut ah niin maistuvat miedot keskioluet tekivät kauppaansa talkoiden aikana, varsinkin kun kiroiluvaihe oli päällä.
Timå, Kuwait.
Siis että joo. Siis että tänne voi kommentoida anonyyminakin? onko joku asetus muuttunut vai olenko mä jotenkin dorka?
SannaP.
Neljä kuukautta ilman kotinettiä vastaa 10 päivän paastoa. Se puhdistaa ja virkistää, ja kun se paussi päättyy, on kiva jatkaa taas. Vaikka ei oikein tietäisi miten.
Talkoot päättyivät Laurakaisan synttäreidenkin kunniaksi kuohuviinimaljoihin. Ja vain kello kolmeen asti jatkuneeseen suffailuun.
Netti kotona ei ole pakollista, mutta se on varsin mukavaa!
Vastaus Sannap:n kysymykseen: kyllä tänne aika pitkäänn on voinut nimettömänä kommentoida. Ja et sinä ole dorka.
Lähetä kommentti