Huonosti nukutun junayön ja väsyneen kaupunkivaeltelun jäljiltä tai parempien nukkumaolosuhteiden ansiosta nukuimme viime yön hyvin. Tai ainakin minä yksin yläpetillä (ja Amppukin MikkoMikon kanssa alapetillä, noin 11 tuntia.)
Aamupalan aikana sain tietää minne menen syksyllä töihin. Aamupalan jälkeen MikkoMikko meni tekemään töitä, ja me Ampun kanssa lähdettiin kävelylle, keinumaan ja Michigan-järven rantaan hiekkapuhallettavaksi. Tuulisen lisänimensä tämä Amerikan Lahti on saanut aiheesta. MikkoMikko liittyi seuraamme lounaalle. Lounaan jälkeen kävelimme monen kilometrin lenkin miettien että miten Kun Chicago kuoli sanat menevät alkuperäisessä versiossa ja mistä koko biisi yleensä kertoo. Lenkin päätteeksi päädyimme Millenium-puistoon katsomaan kromista (?) papua. Liittäisin tähän siitä kuvan, mutta kännykästä oli akku niin lopussa etten saanut kuvia otettua. Liittäisin tähän linkin artikkelin joka nähtävyydestä kertoo enemmän, mutta en osaa tehdä sitä tällä sähköpostilla. Kyllä on surkeaa.
Chicago on tosi kiva kaupunki. Vähän niin kuin New York, ruutukaavoineen ja korkeine taloineen, mutta ei kuitenkaan ihan yhtä hulinainen. Jos työpaikallani olisi täällä toimipiste, yrittäisin hakeutua sinne.
Emme ole MikkoMikon kanssa vielä osanneet päättää oliko tämä reissun toinen vai kolmas päivä. Lasketaanko lähtöpäivä vai lasketaanko vain kokonaiset? Osallistu keskusteluun kommentoimalla! Minä lähden nyt pesemään pyykkiä.
7 kommenttia:
Kyllä lähtöpäivätkin lasketaan!
Oo, nyt kiinnostaa mihin lyhenteeseen menet jatkossa. Toivottavasti johonkin kivaan. Jotenkin tuli sellainen outo fiilinki että ajatella jos oltaisiinkiin taas samaan aikaan siellä samalla kasarmilla töissä, ja sitten tulivatkin epäjärjestyksessä muistoina mieleen kaikki ne sen Moskovaanlähtövuoden kevään asiat, erityisesti Moskovaanmuuttopalaveri ja Moskovaanmuuttomiljoonasateenkeikka ja Moskovaanmuutonvalmistelumatka ja ja ja. Aika pitkän matkaa ollaan siitä keväästä kuljettu, ja kaikin puolin hyvä niin, mutta toisaalta eipä varmaan oltaisi näissä nykyisissä sijainneissa ilman sitäkin kevättä. Ah, täällä nostalgisena huokailisin jos ei olisi kurkku niin kipeä ettei kärsi edes huokailla.
Vastaan monella kommentilla kun dataverkko on huono: sä tunnet yksikön varmaan oik-33:na, se on nykyään kpa-20.
tulen olemaan projektivastaava siellä. Oltaisiinkin samassa paikassa töissä, tai edes asuttaisiin samassa kaupungissa. No, sentään samassa maassa.
Moskovaanmuuttomiljoonasateenkeikka! En muistanutkaan sitä aktiivisesti. Oih!
Ja vielä yks kommentti lastenvaatekeskusteluun: toivotaan kasvupyrähdystä Vuokko Nuppuselle, Amppu kun ei ole vieläkään päässyt anerikkalaisille käyrille.
Oik-33. Lisää nostalgiahuokauksia. Ennustan että teidät löytää vielä joku kerta Pietarista ainakin tällä maailmanpoliittisen tilanteen jatkumolla, ellette pidä varaanne! :D Vaikka kai siellä muutakin projektoidaan? Just mietittiin kun ajettiin Helsinkiin Viivikonnan luo että ei se järin kaukana ole, kesäkelissä pari hassua tuntia autolla. Se on vähemmän kuin Ameriikkaan. Ja joo, Vuokko on kyllä nyt aika matalaa matamia meihin muihin verrattuna että sikäli emme paheksu kasvupyrähdystä niin voidaan jatkossa edelleen käyttää kaapeista myös ylähyllyjä. Hyvää Denveriä!
Siis Helsinki ei ole kaukana. Ja Oik-33, kiistatta, ei myöskään. Pietariin ei ollut tarkoitus viittilöidä. Enkä miekään muistanut Miljoonasadetta paitsi sitten kun aloin oikein muistelemaan että mitäs Kake Randelinia sitä oltiin sillon kattomassa.
Lähetä kommentti