Totuin tietokoneettomuuteen kahdessa vuorokaudessa. Eilen korvissani kaikui E3A:n huokaus jonain sunnuntai-aamuna vuosia sitten: "Milloin sitä tekisi itselleen yhtä paljon hyvää kuin tekee pahaa".
Eilen oli siihen vihdoin aikaa. Söin hotkimatta keittiön pöydän ääressä keskittyen syömiseen tietokoneen sijasta. Luin kirjaa sängyllä loikoillen mutta nukahtamatta, kuuntelin Eho Moskvy -radioasemaa ja tunsin oloni sivistyneemmäksi (vaikka en ymmärtänyt keskustelusta puoliakaan). Lopuksi kuorin koko kropasta kuonan ihanalla uudella sokeritöhnällä.
Tänään sanoin E3A:lle suhtautuvani erääseen seikkaan rauhallisena siallisesti. Nykyään tuppaan kirjoittamaan niin, että sanan ensimmäinen kirjain hyppää edellisen sanan viimeiseksi. Yleensä se aiheuttaa tuskailua oikolukuvaiheessa, nyt naurua. Tein itselleni taas hyvää.
Tänään käyn vielä iltakävelyllä. Ja viikon päästä olen lomalla. Toistan sitä sanaa koko ajan siihen asti kun siitä tulee totta. Loma loma loma. Lomake. Kotilomato. Kolomaha. Tomaatti. (Viimeinen oli hämäystä.)
Hetsku, hyväntekijä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti