Vieraat numerolla 6-8 saapuivat Suomesta aamujunalla hiukan pöllämystyneinä (mitä lie tuo sana tarkalleen ottaen tarkoittaakaan), ja vieras numero 9 Ranskasta iltalennolla keskelle suomalaisvieraiden ja -emännän jo virkistynyttä meininkiä. Ja siinähän se viikonloppu sujahti, iloisessa ja värikkäässä seurueessa hyvin harmaan ja loskaisen Moskovan kujilla ja kodeissa. Vieraille tarjoiltiin muun muassa:
- georgialaista ruokaa - "juustopizzaa"
- wii-urheilua, joskin aika kohtuullisessa määrin
- Punainen tori ilman kuperkeikkaa
- kierros Gumissa ja Detskij Mirissä
- ökyostoksia ökykaupassa
- breakdancea kollegan tupareissa
- käsitaksiajelua sekä emännän kanssa mutta myös hardcoreversiona: ilman osoitetta tai yhteistä kieltä kuljettajan kanssa.
Kaikesta vieraat selviytyivät kunnialla tai kunniatta, miten sen nyt ottaa. Ehdotukseeni "ens kerralla kannattaa ehkä tulla kun on kesä ja hyvät kelit" sain vastauksen "ai eikö me aikaisemmin voida tulla", eli päättelisin että Moskova voitti puolelleen taas pari uutta sankarimatkailijaa.
Hyvä niin. Arki alkoi emännälle sellaisella ryminällä, että seuraava vierasryhmä ei voi mitenkään tulla liian pian, paitsi jos tänään illalla kotiin kömpiessäni joku ovella mua odottaa.
Hetsku, joka on liian väsynyt ja työllä kuormitettu sanoakseen mitään järkevää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti