Vielä viikko aikaa hyödyntää tammiale, kertoi uutiskirje. Mitä ajattelit tehdä viimeisellä viikolla, varmaan paljon suunnitelmia, kyselivät kaverit.
Vasta noin kuudennen kyselijän jälkeen jotenkin havahduin että en totta tosiaan ole suunnitellut tekeväni mitään erikoista. Kun jo lomalle jäädessäni naureskelin, etttä normaalisti vikana työpäivänä ennen lomaa laukut olisi jo pakattuina ja kentälle mentäisiin suoraan töistä, niin nyt ei ollut menoja minnekään. Eikä töihin palatakaan suoraan kentiltä tai asemilta.
Tällä viikolla kurkku on kipeänä, eli loppu vanhempainvapaa mennee sairastellessa. Ampun potalla istuessa. Käymme vielä kerran muskarissa ja Ampun yhdeksänkuukautisneuvolassa. Torstaina teen eväät ja kaivan kaapista vaatteet, joissa ei ole yhtään tai mahdollisimman vähän tahroja, reikiä ja ryppyjä.
Menneellä viikolla Amppu oppi kaksi uutta asiaa: vilkuttamaan (käsi käännettynä itseensäpäin) ja vierastamaan (ilmeni ensimmäistä kertaa eilen). Taitaa olla suomalaislapsiin jotenkin ohjelmoituina tämä vanheimpainvapaan päättyminen. Onneksi Ampun ei tarvitse mennä vieraaseen paikkaan äitille vilkuttamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti