Ensimmäinen vieras on vastaanotettu kuvitteellista punaista mattoa pitkin. Vieras saapui hymy kasvoillaan suomalaisporukassa, johon hänet oli yhytetty, eli kollegan vieraiden seassa. Eikä kollegan venäjää puhuvat vieraat olleet siis uhkailuistaan huolimatta jättäneet Elinaa Tveriin, eli kaupunkiin noin 200 kilometrin päässä Moskovasta.
Kävin eilen ostamassa mielestäni hienon venäläisen aamiaisen ainekset: samppanjaa, arbuusin eli vesimelonin ja Pancho-kakun, jollaista Taina-kollega Elinalle ja mulle vuosi sitten Pietarissa tarjoili. Söimme sen sijaan mukavan suomalaisen aamiaisen johon kuului kahvia, leipää ja jugurttia. Muut herkut odottelevat jotain muuta aamua. Muuten, täytyy huolestuneille lukijoille kertoa miten täällä maitotuotteiden kanssa toimitaan: yksinkertaisesti siten, että ennen kuin syö esimerkiksi jugurttia, toteaa ääneen että "tämä on varmaan sitä laktoositonta". Ja se toimii!
Illalla menemme kera vieraan tutustumaan Australian suurlähetystöön eli Down Under Clubille. Huomenna menemme Moskovan-suomalaisen koulun rahankeruu-risteilylle, eli ajelehdimme Moskova-jokea pitkin rapujuhlien fiiliksissä. Näistä ja muista tapahtumista raportoin lisää ensi viikolla.
Kiitos kaikille kommentoijille, mukavaa tosiaan kuulla mitä siellä ruudun toisellakin puolella tapahtuu. Saa laittaa sähköpostiakin, jos tuntuu ettei halua julkisesti huudella.
Kun ummikot keskustelevat natiivien kanssa -postaukseni on saanut positiivista palautetta, myös yhden sellaiseksi tulkitsemani puhelun, jossa soittaja vain hirnui puhelimessa (ja pyysi syömään kanssansa siinä seassa). Pidän toivomuksen mielessä, vaikka pikavauhtiahan kehityn niin sujuvaksi, ettei mun keskustelut enää naurata ketään paitsi venäjän kielen tohtoreita, jotka yhdessä kanssani naurahtavat käyttämieni sanojen luomille kielikuvavihateille.
Hetsku, optimistisena kohti ensimmäistä vierasviikonloppua!
ps. Saka, hävisit siis auttamatta sen ensimmäinen vieras -kilpailun. Toinen sijakin vaatii, että tulet ennen lokakuuta, sillä muuten toisen, kolmannen ja neljännen sijan vievät Anni, Mikko ja Timå. Ellei joku muu ehdi vielä sitäkin aiemmin!
4 kommenttia:
Onnekasta virallista vierailua!
Edellisiin kommentteihin viitaten, lähetän terveisiä Emmin vanhemmille. Meillä on Tuijan kanssa yhteisiä muistoja venäjän opiselusta Kuisman Kaukon opastamana.
Saan jonkinverran käyttää kielitaitoani Vantaan julkisissa kulkuvälineissä eli kuuntelen sujuvasti, kun puhutaan venäjää kännykkään. On myös oppilaita, jotka ilahtuvat privet!-tervehdyksesstä.
Heta, lukijakuntasi on laajempi, kuin uskotkaan. Odottelen enemmän muidenkin kommentteja. Olen vieläkin vähän katkera viikko sitten harakoille lähettämästäni viestistä.
Ihanaa syksyä Moskovaankin!
Oppilashuoltoryhmässä eräässä koulussa rehtori kuumeni,kun sai tietää, että virolaisopettaja oli sanonut:"Ryssä on ryssä, vaikka voissa paistais!" Näinhän vanha kansa puhuu, mutta ei tule ajatelleeksi, että se voi tosiaan loukata jotakuta.
Tuo Down Under Clubi ja jokiristeily kuullostavat kuin suoraan jostain leffasta. Jään mielenkiinnolla odottamaan tarkempaa selostusta :)
t. Mari
Tappio tosiaan tuli tässä "lajissa", mut ei mahda mitään... Vastus oli liian paha! Joten onnittelut Elinalle! Ansaitsi kyllä voittonsa... Nyt vaikuttais sille, et pyrin 10:n parhaan joukkoon! Ryhmän kokoonpanohan sovittiin jo Jurassicrockissa...
-Saka-
Lähetä kommentti